Metsien ilmastovaikutukset ulottuvat hiilinieluista vihreään arvoketjuun

Ajankohtaista

Metsien ilmastovaikutukset ulottuvat hiilinieluista vihreään arvoketjuun

Suomen metsien hiilinielujen kehityksestä on uutisoitu mediassa runsaasti viime aikoina. Aihe on herättänyt keskustelua, sillä metsien hiilinielut ovat tärkeitä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, ja metsänhoito ja siihen kytkeytyvät puunkäytön ja metsäteollisuuden arvoketjut ovat kansantaloudellisestikin merkittäviä.

 

Hiilensidontaan vaikuttavat monet tekijät

Metsien hiilinielujen kehitykseen liittyy olennaisesti se, miten metsät sitovat hiiltä. Metsä on dynaaminen ja jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä ekosysteemi. Metsien hiilensidontaan ja hiilinielujen kehitykseen vaikuttavat esimerkiksi puuston ikä ja kunto, lajisto, kasvupaikan maaperätyyppi, ravinteiden saatavuus sekä metsän käsittelytavat kuten hakkuutavat ja kiertoaika. Muun muassa metsän maaperän merkityksestä hiilensidonnassa on tullut viime vuosina paljon uutta tutkimustietoa. Tietyn tyyppiset maaperät, kuten rehevät turvemaat, saattavat olla hiilinieluina paljon merkittävämpiä kuin alueen puusto. 

 

Eri-ikäiset metsät sitovat hiiltä eri tahtiin. Nuoret ja nopeasti kasvavat puut sitovat hiiltä ilmakehästä vauhdikkaasti. Kun metsä varttuu sen kasvutahti ja samalla hiilensidonta hidastuu. Iäkkäässä metsässä metsämaahan ja puustoon on varastoitunut suuri määrä hiiltä, mutta varaston kasvu on hitaampaa kuin nuorissa metsissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita hiilinielujen romahtamista, sillä ainoastaan kasvutahti hidastuu. Toki vanhemmissa metsissä myös esimerkiksi luontaiset lahoamisprosessit vapauttavat hiiltä takaisin ilmakehään.

Tuottoa ja hiilinieluja

Hiilinielujen kasvu ja puustopääoman kasvu tukevat toisiaan. United Bankersin metsärahastojen taloudellinen kestävyys ja ilmastovaikutukset perustuvat siihen, että pitkällä aikavälillä puuston kasvu ylittää hakkuut. Näin sekä puustopääoma että metsän hiilinielut kasvavat. United Bankersin metsärahastojen tavoitteena onkin hillitä ilmastonmuutosta kestävän metsätalouden avulla. Rahastojen metsien on toimittava hiilinieluina.

 

Rahastojen metsänhoito suunnitellaan niin, että metsien hiilinielut kasvavat pitkällä aikavälillä. Metsänhoidossa huomioidaan FSC® (FSC C109750) ja PEFC™ -metsäsertifikaattien* mukaiset kestävät hakkuusuunnitteet, jotka tähtäävät puustopääoman kasvuun. Lisäksi metsien kiertoaika ja hakkuut suunnitellaan ilmastotavoitteet huomioon ottaen. Kiertoajassa on tärkeää, että metsän ikärakenne pysyy sellaisena, että hiilensidonta on tehokasta. Lisäksi hakkuutavat suunnitellaan kohdekohtaisesti niin, että hakkuista aiheutuvat päästöt minimoidaan. Tästä syystä United Bankersin metsärahastot suosivat esimerkiksi jatkuvapeitteistä kasvatusta rehevillä turvemailla. United Bankersin metsärahastot hyödyntävät metsänhoidon suunnittelussa myös metsien pitkän aikavälin hiilitaseiden mallinnusta. Näin pyritään ennakoimaan hiilinielujen kehitystä pitkällä aikavälillä.  

 

”Jatkuvan kasvatuksen avulla rehevien turvemaiden merkittävät hiilinielut ja niiden jatkuva kehitys turvataan, tinkimättä kuitenkaan metsän taloudellisesta tuotosta.”, sanoo UB Nordic Forest Fund II ja III -pääomarahastojen salkunhoitaja Jyri Hietala.

 

”United Bankersin metsärahastojen taloudellinen kestävyys ja ilmastovaikutukset perustuvat siihen, että pitkällä aikavälillä puuston kasvu ylittää hakkuut, eli puustopääoma ja hiilinielut kasvavat”, kertoo puolestaan Erikoissijoitusrahasto UB Metsän salkunhoitaja Kari Kangas.

 

Metsärahastojen hiilinielujen kehitystä seurataan vuosittain

United Bankersin metsärahastojen hiilinielut ovat tarkasti tiedossa, sillä niitä seurataan vuosittain toteutettavilla hiilitaselaskelmilla. Rahastoilla on metsää Suomen lisäksi myös Baltiassa. Vuoden 2022 osalta valmistuneet tulokset osoittavat United Bankersin metsärahastojen metsien olevan merkittävä hiilivarasto; vuoden 2022 alussa omistetun metsäomaisuuden hiilivarasto oli vuoden lopussa yhteensä noin 104 miljoonaa tCO2. Tästä noin 14 prosenttia oli sitoutuneena puuston biomassaan ja loput maaperään.

 

Tulokset osoittavat metsien myös toimineen hiilinieluina. Kun otetaan huomioon sekä maaperän hiilensidonta, metsien kasvu että toteutuneet hakkuut, oli metsän hiilitase vuonna 2022 noin 285 000 tCO2. Metsien keskimääräinen vuotuinen metsän hiilinielu vuotuisen hakkuupoistuman jälkeen oli 2,3 tCO2/ha/v (sisältäen sekä puuston että maaperän hiilinielut).

 

Laskelmissa hyödynnetään metsävaratietoja sekä tietoja vuosittain toteutetuista hakkuista ja metsänhoitotoimista. Mallinnusten laadinnassa hyödynnetään viimeisintä alan tutkimustietoa ja ne tehdään kansainvälisten standardien mukaisesti. Mihin metsien hiilimallinnus sitten perustuu? ”Hiilimallinnus perustuu metsien kasvun mallinnukseen sekä niistä johdettuihin hiilivarastoihin. Mallinnuksessa hyödynnetään Luonnonvarakeskuksen tuottamia Motti-ohjelmiston kasvumalleja hyödyntäen tieteelliseen tutkimukseen perustuvia biomassamalleja ja IPCC:n mukaisia oletuksia. Malleissa otetaan huomioon puuston sekä maaperän hiilensidonta ja hiilinielut. Maaperän hiilen mallintamiseen hyödynnetään Ilmatieteenlaitoksen tuottamaa Yasso-mallia. Lisäksi hiilimallinnuksessa huomioidaan myös puusta valmistettujen tuotteiden elinkaarivaikutukset hiilivarastoina ja elinkaaren lopussa energiana. Puutuotteiden hiilivarastojen puoliintumisaikoja mallinnetaan IPCC:n konservatiivisen ohjeistuksen mukaan”, sanoo AFRY:n Miika Malmström. AFRY on metsien hiilitaselaskennan ja mallinnuksen johtavia asiantuntijoita. United Bankersin metsärahastot ja AFRY tekevät yhteistyötä hiilitaselaskelmien ja mallinnusten laatimisessa.

 

Suurimmaksi osaksi yksittäisen hiilimallinnuksen tarkkuuteen vaikuttaa lähtötietojen, eli etenkin metsävaratietojen tarkkuus ja laatu. Hiilimallinnukseen vaikuttaa myös käytettyjen mallien tarkkuus ja siksi hyödynnämmekin parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvia malleja”, lisää AFRY:n Malmström. Tulevina vuosina merkittävimmät mallinnuksiin odotettavissa olevat uudistukset liittyvät metsien kasvumallien jatkuvaan kehittämiseen ja päivittämiseen. Kasvumalleja kehitetään, kun metsistä saadaan lisää mitattua tietoa muuttuvassa ympäristössä ja ilmastossa. AFRY tekee aktiivista yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa metsien kasvumallien kehittämiseksi, koska mallit ovat keskeisessä roolissa heidän tarjoamissaan palveluissa ja ohjelmistotuotteissa. Lisäksi AFRY seuraa, miten vaatimukset kehittyvät koskien hiileen liittyvää raportointia voidakseen vastata myös niihin liittyviin tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla.

 

”Ymmärrys metsien ja metsän arvoketjun hiilivaikutuksista kasvaa koko ajan, ja menetelmät kehittyvät. Menetelmät eivät varmastikaan ole vielä täydellisiä. Pyrimme kuitenkin toimimaan parhaan mahdollisen tiedon varassa ja kehittämään käytäntöjämme jatkuvasti. Tavoitteena on, että voimme hiilitaseita seuraamalla tuottaa lisäarvoa sekä sijoittajalle että yhteiskunnalle laajemmin. On kaikkien suomalaisten etu, että metsien ja metsän arvoketjun ilmastohyödyt ja potentiaali ymmärretään nykyistä laajemmin myös muualla Euroopassa”, kertoo United Bankersin vastuullisuusjohtaja Seela Sinisalo.

 

Metsästä ilmastohyötyjä koko arvoketjuun

Talousmetsien ilmastovaikutukset eivät rajoitu ainoastaan metsään ja metsän hiilinieluihin. Kokonaisvaikutusten näkökulmasta on erittäin merkittävää, mitä metsistä korjatulle puulle tapahtuu. Jos puu päätyy käyttöön, jossa sen sitoma hiili pysyy poissa ilmakehästä kymmeniä tai jopa satoja vuosia, on ilmastohyöty merkittävä. Lisäksi merkittäviä ilmastohyötyjä saadaan, jos puulla korvataan fossiilipohjaisia materiaaleja, kuten muoveja.

 

United Bankersin metsärahastoissa ilmastovaikutuksia seurataan vuosittaisessa laskennassa. Vuoden 2022 tulosten mukaan puuperäisten tuotteiden hiilivarasto oli 161 200 t/CO2/v. Puuperäisiä tuotteita ovat esimerkiksi rakennusmateriaalina hyödynnettävä sahatavaran, vanerin sekä kemiallisen ja mekaanisen sellun lopputuotanto. Lisäksi laskennassa arvioidaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä vältetään, kun rahastojen metsistä korjatulla puulla ja siitä valmistetuilla tuotteilla korvataan fossiili-intensiivisiä tuotteita. Puupohjaisten lopputuotteiden sekä bioenergian käyttö huomioon ottaen oli metsärahastojen hakkuiden puutavaralajikertymistä laskettu korvaavuusvaikutus vuonna 2022 yhteensä noin 182 000 tCO2.

 

Metsät hiilinieluineen ja niihin perustuva puupohjaisten tuotteiden arvoketju voivat olla merkittävä vihreän siirtymän mahdollistaja. Jos puuperäisten tuotteiden hiilivarastoja saadaan kasvatettua ja fossiili-intensiivisiä tuotteita korvattua puupohjaisilla tuotteilla entistä laajemmin ja tehokkaammin, myös myönteiset ilmastovaikutukset kasvavat. United Bankersin Erikoissijoitusrahasto UB Metsä Global sekä ammattimaisille sijoittajille suunnattu Forest Industry Green Growth Fund I Ky -pääomarahasto (UB FIGG) keskittävät sijoitustoimintaansa nimenomaan näiden teemojen ympärille.

 

”Uuden innovatiivisen metsäteollisuuden kasvu ei välttämättä edellytä hakkuiden lisäämistä, vaan pääpaino on puun käytön tehostamisessa ja nykyisten materiaalivirtojen entistä tehokkaammassa ja innovatiivisemmassa hyödyntämisessä ja lisäarvon luomisessa. Myös sijoittajille avautuu näin mahdollisuus merkittävään arvonlisään”, tähdentää UB FIGG -rahaston salkunhoitaja Matti Lehtipuu.

 

United Bankersin metsärahastot sijoittavat kestävään metsätalouteen sijoittamalla suoraan tai epäsuorasti metsäkiinteistöihin ja metsäyhtiöiden arvopapereihin. Rahastojen tavoitteena on edistää ilmastonmuutoksen hillintää sitomalla ilmakehän hiilidioksidia kasvaviin puihin ja metsämaahan. Vuoden 2022 lopussa United Bankersin rahastojen omistamien metsien pinta-ala Suomessa ja Baltiassa oli yhteensä yli 150 000 hehtaaria. Kestävä metsätalous on myös tärkeä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiskeino.

 

*Kansainvälisesti on käytössä kaksi suurta sertifiointijärjestelmää: FSC ja PEFC. FSC on ympäristö- ja luontojärjestöjen käyttämä järjestelmä. PEFC on puolestaan metsänomistajajärjestöjen ja metsäteollisuuden tukema järjestelmä. Järjestelmien kriteereissä ei ole merkittäviä eroja, joskin FSC painottaa hieman enemmän ympäristöön ja sen suojeluun liittyviä seikkoja. Suomen metsistä noin 90 % on PEFC-sertifioituja ja vajaat 10 % FSC-sertifioituja.

 

Jaa facebookissa Jaa Linkedinissä Tweet

Viimeisimmät artikkelit

Markkinakatsaus 22.05.2024 12.30
Blogi 14.05.2024 11.00
Markkinakatsaus 24.04.2024 10.00
Blogi 24.04.2024 9.00
Blogi 22.03.2024 9.00
Markkinakatsaus 08.03.2024 9.00
Blogi 16.02.2024 8.30
Markkinakatsaus 15.11.2023 10.00
Markkinakatsaus 11.10.2023 11.00
Blogi 25.08.2023 9.50
Markkinakatsaus 25.08.2023 9.30
Markkinakatsaus 08.06.2023 10.30
Blogi 08.06.2023 10.00
Blogi 08.06.2023 9.30
Markkinakatsaus 24.05.2023 6.13
Uutiset 19.04.2023 12.00
Markkinakatsaus 18.04.2023 9.00
Video 06.03.2023 15.50
Blogi 17.02.2023 9.30
Webinaari 18.01.2023 12.00
Markkinakatsaus 07.12.2022 12.00
Markkinakatsaus 07.11.2022 9.30
Webinaari 25.10.2022 12.00
Markkinakatsaus 23.09.2022 9.30
Markkinakatsaus 26.08.2022 7.00
Markkinakatsaus 13.05.2022 10.30
Uutiset 11.05.2022 12.00
Uutiset 21.04.2022 12.00
Markkinakatsaus 21.04.2022 10.30
Markkinakatsaus 09.03.2022 10.30
Markkinakatsaus 12.11.2021 10.30
Uutiset 23.03.2021 12.00