Ajankohtaista

Venäjän sotatoimet nostavat inflaatiota – nousevatko myös korot?

Vuosi 2022 on alkanut melkoisten muutosten merkeissä. Rauhallisen ja hyvin tuottoisan vuoden 2021 jälkeen sijoittajat ovat taas kerran kohdanneet kasvavaa epävarmuutta, kurssiheiluntaa ja laajalla rintamalla negatiivista arvonkehitystä.

Aluksi oletettua sitkeämmät inflaatiopaineet saivat keskuspankit terävöittämään viestiään tulevasta rahapolitiikasta, minkä seurauksena varsinkin USD-korot nousivat näyttävästi jo vuoden 2021 lopulla. EKP liittyi rahapolitiikan kiristystä ohjeistavien joukkoon tammikuussa saaden myös eurokorot selvään nousuun. Eurorahamarkkina hinnoittelikin pian ensimmäiset ohjauskoron nostot jo kesälle 2022.

Nousevien korkojen seurauksena varsinkin toimialat ja yhtiöt, joiden arvostuskertoimet olivat korkeimmat ja kasvunäkymät epävarmoja, kärsivät välittömästi alentuneista arvostuskertoimista ja laskevista kursseista.

•  •  •  •  •

VENÄJÄN SOTATOIMET

Varsinainen yllätys koettiin, kun Venäjän pitkään jatkunut uhmakas sotilaallinen liikehdintä Ukrainan rajan tuntumassa muuttui kerralla hyökkäyssodaksi helmikuun lopulla. Markkinat olivat tuudittautuneet asiantuntijoiden luomaan käsitykseen varsinaisen sotaoperaation epätodennäköisyydestä. Markkinoiden reaktio oli aluksi epäuskova ja hetken näyttikin, että sota on ohi ennen kuin se edes oli alkanut. Muutaman päivän jälkeen selvisi kuitenkin, että konflikti tulee pitkittymään ukrainalaisten todella voimakkaan maanpuolustushengen ja muun maailman talouspakotteina ja aseapuna antaman tuen ansiosta.

Tätä kirjoittaessa maailma on lähes yksimielisesti tuominnut Venäjän toimet Ukrainassa. Positiivinen yllätys on kuitenkin ollut toisaalta Euroopan sisällä, ja toisaalta Euroopan ja Yhdysvaltain välillä virinnyt yksimielisyys Venäjän aggression taltuttamisesta ja siihen tarvittavista erittäin voimakkaista taloustoimista ja puolustusyhteistyön kasvattamisesta.

Perinteisten yrityksiin ja merkittäviin yksityishenkilöihin kohdistettujen pakotteiden lisäksi on päätetty jäädyttää Venäjän keskuspankin varat ja sulkea muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta venäläispankit SWIFT-pankkijärjestelmästä. Valtiotason pakotteiden lisäksi lukemattomat yksityiset yritykset ympäri maailman ovat ilmoittaneet lopettavansa liiketoiminnan Venäjällä ja venäläisten kanssa.

Talouspakotteet eivät luonnollisestikaan välittömästi muuta sodan kulkua. Presidentti Putinin asema käytännössä yksinvaltiaana voi säilyä vielä pitkään. Heikko sotilaallinen menestys, yhdessä talouspakotteiden ajan myötä aiheuttaman talouden voimakkaan heikkenemisen kanssa, saattavat kuitenkin riittää käynnistämään prosesseja, jotka voivat horjuttaa presidentin valtaa, tai ainakin pysäyttämään moraalittoman, yhä enemmän siviileihin kohdistuvan sotilasoperaation Ukrainassa.

Tällä välin ajatuksemme ovat Ukrainan kansassa ja sen urhoollisessa kamppailussa demokratian ja läntisten arvojen puolesta.

•  •  •  •  •

VAIKUTUKSET MUUHUN MAAILMAAN

Vaikka Venäjän paino maailmantaloudessa on BKT:lla mitattuna vähäinen, maa on erittäin merkittävä raaka-aineiden tuottaja. Venäjä on mm. suurimpia öljyn- ja kaasuntuottajia, viljantuottajia ja merkittävä teollisten metallien tuottaja. Kauppapakotteiden haitta muille syntyykin ensisijaisesti hyödykkeiden kohoavien hintojen kautta. Inflaatio, joka jo ennen Venäjän hyökkäystä on ollut yksi suurimpia talousepävarmuuden lähteitä, tulee nousemaan lisää. Luonnollisesti varsinkin ne yritykset, joilla on toimintaa tai vastapuolia Venäjällä kärsivät. Ns. suorien tiedossa olevien riippuvuuksien lisäksi on riski, että yllättävistäkin yhteyksistä saattaa löytyä talousriippuvuuksia, joihin pakotteet ja vastapakotteet vaikuttavat epäsuoraan haitallisesti.

Tästä johtuen on poikkeuksellisen haastavaa ennustaa kriisin talousvaikutuksia. Keskeisiä muuttujia ovat ainakin öljy- ja kaasutoimitusten jatkuvuus, konfliktin leviäminen, pakotteiden kesto, mahdollinen vallan vaihto Moskovassa jne. Positiivisessa skenaariossa kriisi hellittää nopeasti ja taloudelliset haitat jäävät pieniksi, jolloin globaali talouskasvu saattaa hidastua vain prosentin kymmenyksiä ja markkinat palautua nopeasti. Toisaalta varsinkaan Euroopan osalta ei taantumaakaan voi poissulkea. Tilannetta mutkistaa alkuvuonna jo muutenkin hidastumisen merkkejä osoittanut talouskasvu ja valmiiksi koholla oleva inflaatio.

Keskuspankkien kannalta Ukrainan tilanne on kaksiteräinen miekka. Talouskasvuodotusten aleneminen antaisi perustelun rahapolitiikan pitämiseksi kevyempänä pidempään. Samaan aikaan varsinkin energian hinnan nousu ja sen kerrannaisvaikutukset tulevat entisestään nostamaan inflaatiota, joka jo nyt uhkaa siirtyä myös pidempiin inflaatio-odotuksiin.

•  •  •  •  •

VAIKUTUS ALLOKAATIOIHIN

UB Varainhoidon salkuissa siirryttiin kiristyvän rahapolitiikan ja kohonneiden inflaatiopaineiden vuoksi kohtalaiseen riskialipainoon joulukuussa. Osakepainoja laskettiin (45 %/40–60 %) ja korkoallokaatioissa luovuttiin lähes kokonaan pitkistä valtio- ja yrityslainoista. Maantieteellisessä osakeallokaatiossa turvasatamana pidettävän Yhdysvaltojen paino on lähes 60 %. Käteisen osuutta ja dollarimääräisten lyhyiden valtiovelkakirjojen osuutta kasvatettiin. Helmikuun alussa high yield-sijoituksista luovuttiin ja lopuksi Ukrainan tilanteen jatkuvasti heikentyessä salkkujen osakepainoa laskettiin ennen sodan alkamista edelleen (41 %/40–60 %).

Salkut ovat siten strategioiden rajoitusten puitteissa hyvin defensiiviset. Sodan alkamisen jälkeen eurooppalaiset osakkeet ovat kehittyneet selvästi muuta maailmaa heikommin ja vastaavasti Yhdysvalloissa kehitys on ollut jopa yllättävän rauhallista. Oletamme siksi, että keskipitkällä aikavälillä, ja kriisin toivottavasti laantuessa, eurooppalaiset osakkeet tarjoavat mahdollisuuksia keskimääräistä parempiin tuottoihin. Toistaiseksi olemme odottavalla kannalla ja jatkamme riskialipainolla. Valmistaudumme kuitenkin nopeallakin aikataululla riskin nostamiseen, jos kriisi alkaa osoittaa ratkeamisen merkkejä.