REIT-rahastojen kautta sijoittaja pääsee hyötymään kiinteistömarkkinoille tyypillisestä vakaasta kassavirtatuotosta sekä kiinteistöjen mahdollisesta arvonnoususta.
• Ensimmäinen REIT-lainsäädäntö tuli voimaan Yhdysvalloissa 1960. Sittemmin lainsäädäntö on luotu useimpiin merkittäviin kiinteistömarkkinamaihin.
• REIT-lainsäädännössä kiinteistöyhtiöt vapautetaan yhtiöverosta tietyin edellytyksin, joten niitä koskee yhdenkertainen verotus. Toisin sanoen yhtiö ei maksa yhtiöveroa, vaan sijoittaja maksaa veron saamastaan osinkotulosta.
• Useissa maissa REIT-laissa säännellään myös se, kuinka paljon yhtiöillä voi olla velkapääomaa.
• REIT-osakerahasto on sijoitusrahasto, jonka varat sijoitetaan pääasiassa tai kokonaan REIT-lainsäädännön alaisiin yhtiöihin
REIT:it ovat operatiivisesti perinteisten kiinteistösijoitusyhtiöiden kaltaisia. Ne omistavat ja operoivat kiinteistöjä ja niiden liikevaihto koostuukin pääasiallisesti omistamiensa kiinteistöjen käytöstä perityistä vuokrista. Tavalliseen kiinteistösijoitusyhtiöön verrattuna REIT:it ovat verotuksellisesti edullisemmassa asemassa, koska REIT:it ovat kokonaan tai osittain vapautettuja yhtiöverosta. Sijoittaja maksaa veron vasta saamastaan osingosta.
Vakaa kassavirta tukee rahaston arvonkehitystä
Hyvä historiallinen tuotto
Riskin hajautus
Inflaatiosuoja
——————————
Pörssilistatut kiinteistösijoitusyhtiöt tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa erityyppisiin kiinteistöihin ympäri maailman. Kansainväliset REIT-yhtiöt omistavat laajan kirjon erilaisia kiinteistökohteita: Manhattanin pilvenpiirtäjiä ja Lontoon West Endin kivijalkakauppoja, kauppakeskuksia Aasian metropoleissa ja paikallista väestöä palvelevia ostoskeskuksia Saksassa. Asuntoja on aina Kaliforniasta Euroopan kautta Tokioon. Teollisuus- ja logistiikkakiinteistöjä löytyy kaikilta mantereilta – ja tietenkin datakeskuksia, jotka muodostavat globaalin digitaalitalouden ytimen.
UB:n REIT-osakerahastot sijoittavat pörssilistattuihin kiinteistösijoitusyhtiöihin maailmanlaajuisesti. Näiden rahastojen kautta sijoittaja pääsee hyötymään rahaston saamasta kiinteistömarkkinoille tyypillisestä vakaasta kassavirtatuotosta sekä kiinteistöjen mahdollisesta arvonnoususta.
Rahaston varat sijoitetaan maailmanlaajuisesti pääasiassa OECD-maiden pörssilistattuihin kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin. Pohjoisamerikkalaiset maat muodostavat merkittävän talousalueen ja näiden maiden osuus rahastossa on tyypillisesti suuri. Kuitenkin noin puolet rahaston varoista on yleensä allokoitu Euroopan ja Aasian OECD-maihin.
Rahaston varat sijoitetaan eurooppalaisten pörssilistattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin. Länsi-Euroopan maat sekä Iso-Britannia muodostavat tyypillisesti merkittävän osan rahaston allokaatiosta. Lisäksi pohjoismaiset kiinteistösijoitusyhtiöt ovat kiinteä osa salkun ydinsijoituksia. Etelä- ja Itä-Euroopan maiden listatun kiinteistömarkkinan osuus rahaston allokaatiossa on alhainen.
Rahaston varat sijoitetaan Aasian ja Tyynenmeren alueen pörssilistattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin. Tyypillisesti noin puolet rahaston allokaatiosta on kohdistettu alueen kehittyneimpiin maihin (Japani, Australia, Singapore ja Hong Kong). Vastaavasti noin puolet allokaatiosta kohdistuu Aasian kehittyville markkinoille.
Rahaston varat sijoitetaan pohjoisamerikkalaisten pörssilistattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin. Maantieteellisen allokaation muodostavat OECD-valtiot Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko. Valtaosa varoista on sijoitettu Yhdysvaltojen markkinoille, mutta esimerkiksi kanadalaisten yhtiöiden osuus salkussa on ollut noin 10 prosentin luokkaa.