Ajankohtaista
USA:n presidentinvaalit lähestyvät – mutta onko niillä merkitystä?
Syyskuun teknologiavetoisesta pörssilaskusta toivuttiin jälleen kerran nopeasti. Usko Yhdysvaltain talouden lisäelvytyspakettiin käänsi markkinat nousuun, ja lisäksi istuvan presidentin koronatartunta tuli ja meni aiheuttamatta suurta draamaa markkinoilla. Koronaviruksen toinen aalto kuitenkin jyllää etenkin Euroopassa, ja rajoitustoimia lisätään joka puolella vanhaa mannerta. Emme edelleenkään usko kevään kaltaisiin rajuihin lockdowneihin, sillä niiden vaikutus hauraassa nousussa olevaan talouteen olisi murskaava.
Politiikan saralla vanhat teemat hallitsevat uutisvirtaa. Kestoteema Brexit jatkuu aina vaan, ja vaalijännitys kasvaa Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä demokraattien Joe Biden johtaa gallupeja selvästi ja istuva presidentti on altavastaajana. Mutta kolme viikkoa on pitkä aika, ja mitä tahansa voi tapahtua. Tämä nähtiin myös vuoden 2016 vaaleissa, joissa Donald Trump oli suunnilleen yhtä paljon takamatkalla kuin tälläkin hetkellä mutta kiri kuitenkin lopulta voittoon. Valittiinpa presidentiksi kumpi tahansa, on varmaa, että molemmat joutuvat keskittymään talouden elvyttämiseen ja talouskasvun turvaamiseen kaikin mahdollisin keinoin. Työttömyys on saatava laskuun ja talous raiteilleen. Vaikka Yhdysvaltain talousnumerot ovat pikkuhiljaa kohenemassa, työllisyys paranee sangen hitaasti. Sinänsä itse vaalituloksen vaikutus sijoitusmarkkinoille jäänee pieneksi mahdollisten isompien ensireaktioiden jälkeen.
Vaalien lisäksi sijoittajien mielenkiinto kohdistuu alkavaan tuloskauteen. Esimakua on saatu jo Yhdysvalloista, missä isommat pankit ovat jo raportoineet kolmannen kvartaalin tuloksensa. Yhteistä pankkien tuloksille ovat olleet rajusti pienentyneet luottotappiovaraukset. Toisin sanoen usko talouden elpymiseen on vahva. Yhdysvalloissa talouden aktiviteettia kuvaavat indikaattorit ovatkin edelleen menossa parempaan suuntaan toisin kuin Euroopassa, jossa suunta on edelleen alaspäin. Ikuinen Brexit-soppa ja kiristyvät koronarajoitukset laimentavat tunnelmaa Euroopassa. Edellisellä tuloskierroksella näimme kuitenkin paljon positiivisia tulosyllätyksiä, ja odotukset kolmannen vuosineljänneksen tuloksille ovat myös varovaisen myönteisiä.
Vaikka Euroopan osakemarkkina on ollut käytännössä paikallaan kesästä saakka, kotimainen pörssimme on toipunut jo koronakriisiä edeltävälle tasolle. Isot indeksinimet kuten KONE, Neste ja Sampo ovat toipuneet vahvasti. Portfolioindeksillä mitattuna Suomen pörssi on tuottanut osingot mukaan lukien noin 8,5 % vuotuisesti vuodesta 1998 mitattuna – ei huono suoritus ollenkaan!