Ajankohtaista

UB House View Q4/2021

Sijoittajan kysymysmerkit: Omikron, inflaatio ja Kiina

Kasvavat osakekohtaiset tulokset ja matalana pysyttelevä korkotaso ovat muodostaneet hyvää perustaa nouseville kursseille ja loka-marraskuun aikana nähtiin useissa pörsseissä uusia ennätystasoja. Marraskuun lopussa koronaviruksen uusi omikroniksi nimetty variantti kuitenkin muutti tunnelman kerralla varsin happamaksi. Variantista saatavilla olevan tiedon lisääntyessä arvioimme sen vaikutuksen finanssimarkkinaan vähenevän ja huomion kiinnittyvän takaisin inflaatioon sekä Kiinan talouspolitiikan suuntaan.

Omikronista ei ole vielä saatavilla kattavaa tutkimustietoa, mutta se vaikuttaa aiempia variantteja herkemmin tarttuvalta ja taudinkuvaltaan lievemmältä. Terveydenhuoltoon kohdistuva paine muodostuu näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksesta, joten jos sairastuneiden määrässä alkaa näkyä huomattavan voimakasta kasvua, tulee myös vakavien tapausten absoluuttinen määrä kasvamaan. Toisaalta hyvin lieväoireisena leviävä virus ei välttämättä toisi terveydenhuoltoon lisäkuormitusta ja tällöin voitaisiin välttyä myös uusilta rajoittamistoimenpiteiltä. Tieto tulee korvamaan epävarmuutta lähiviikkojen aikana ja hyvässä tapauksessa sijoittajat unohtavat aiheen varsin nopeasti. Vuoden lopun lähestyminen vaikuttaa toki myös sijoittajien käyttäytymiseen, ja merkittäviä osakeriskin lisäyksiä tuskin nähdään, vaikka omikron-variantin aiheuttama epävarmuus poistuisikin.

•  •  •  •  •

Inflaation kiihtyminen ja sen myötä mahdollisesti nousevat korot ovat olleet ekonomistien ja keskuspankkiirien puheenvuoroissa viime kuukausien seuratuimpia aiheita. Voimakkaiden hintaliikkeiden taustalla nähdään merkittävänä tekijänä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. Koronakriisin alkuvaiheissa yritykset sopeuttivat toimintaansa, tilauksia laitettiin jäihin ja varastoista pyrittiin eroon. Tämä johti tuotannon laajamittaiseen supistamiseen: tehtaita suljettiin ja tuotantohenkilöstöä irtisanottiin.

Koronan hellittäessä kuluttajat lähtivät liikkeelle ja kysyntä alkoi elpyä voimakkaasti. Varastotasojen ollessa matalat kääntyivät katseet nopeasti tuotantopuoleen. Haasteena on, että kysynnän vaihtelu voi tällaisissa koko maailmaa koettelevissa erikoistilanteissa olla erittäin voimakasta ja nopeaa. Tarjontapuoli, joka usein lähtee tuotannosta, pystyy reagoimaan muutoksiin huomattavasti hitaammin. Kysyntä ylittää tarjonnan, jolloin hinnat nousevat ja tavaraa on vaikea saada. Kysynnän nopea elpyminen näkyy myös raaka-aineissa, joskin ainakin energian hinnan osalta tuottajat vaikuttavat hintaan nostavasti myös omilla toimillaan.

Kysyntä ja tarjonta tulevat lähestymään tasapainotilaa ensi vuoden aikana ja jo nyt on näkyvissä hintojen rauhoittumista esimerkiksi sellupuolella. Tuotantoon ja logistiikkaan liittyvät pullonkaulat kyllä ratkaistaan ja varastoihin saadaan täydennystä. Pienenä riskinä on, että keinu keinahtaa hieman tasapainopisteen yli ja joillain aloilla päädytään ylisuuriin varastoihin.

Korkosijoittajat eivät korkopapereiden hinnoittelun perusteella usko voimakkaaseen inflaatioon pidemmällä aikavälillä ja ovat siten samoilla linjoilla keskuspankkien kanssa. Ehkä ihan viisasta niin – keskuspankit kun perinteisesti ovat sanoneet sen viimeisen sanan.

Inflaatio voi syntyä myös muista tekijöistä, joista yksi, etenkin monetaristisen koulukunnan oppien mukaan, on rahan määrän lisääntyminen taloudessa. Kuten kuva kertoo, keskuspankeilta on koronakriisin myötä tullut voimakas raharuiske maailmantalouteen. Toistaiseksi se on näkynyt enemmän niin sanottuna asset-inflaationa, joka kohdistuu enemmän sijoituksiin ja vastaaviin omaisuuseriin kuin kuluttajahintoihin. Yhdysvaltain keskuspankki FED on jo ilmoittanut tiukentavansa rahahanaa ja Euroopassakin olisi syytä varautua samaan, sillä toistaiseksi taloushistoria ei tunne tapauksia, joissa kestävä talouskasvu olisi rakennettu keskuspankkirahoituksen varaan. Sen sijaan päinvastaisia esimerkkejä keskuspankkirahoituksen johtamisesta talouden epätasapainoon löytyy runsaasti.

•  •  •  •  •

Kiinan talouspolitiikan suuntaa on arvuuteltu koko kulunut vuosi ja kiinteistökehitysjätti Evergranden ongelmat konkretisoivat sijoittajille, mistä jatkossa saattaa olla kyse. Länsimaiset sijoittajat ovat pitkään uskoneet Kiinan suojelevan talouskasvuaan ja sitä kautta hiljalleen lähestyvän länsimaiseen tapaan toimivaa markkinataloutta – joskin toki poliittisen johdon keskittyessä yhä Kiinan kommunistiselle puolueelle. Puolueen ensisijainen tavoite ei kuitenkaan ole talouskasvu, vaan vallassa pysyminen.

Kiinan voimakkaan talouskasvun aika lähti liikkeelle vuosituhannen vaihteessa ja yhtenä keskeisenä tekijänä oli liittyminen maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi vuonna 2001. Kiinan BKT on sen jälkeen kasvanut vuosittain 6–12 %, mutta merkittävästi länsimaita kovemman kasvun ylläpitäminen pitkällä aikavälillä vaatisi tuottavuuden nousua länsimaisen tason yli. Monistamalla länsimaista teknologiaa voi päästä samalle tasolle, mutta ylittäminen edellyttäisi teknologista etumatkaa ja sitä ei laajamittaisesti ole lähivuosina luvassa. Innovaatiokulttuurin rakentuminen tulee viemään aikansa.

Ripeä talouskasvu on pönkittänyt puolueen vallassa pysymistä, mutta kuinka pitää valta hidastuvan talouskasvun aikana? Puolueen retoriikkaan on tullut selvemmin viesti yksilöiden tasa-arvosta, yhteisen edun merkityksestä yksilön etuun nähden ja niin edelleen. Kommunistinen ideologia ja jopa kungfutselaisuuden periaatteet ovat alkaneet korostua viestinnässä.

Puolue-eliitille ja samalla käytännössä johtaville virkamiehille viesti on, että nopean rikastumisen aika on ohi. Eliitin on syytä niellä tämä tosiasia ja auttaa puoluetta pitämään yhtenäinen linja kansan suuntaan, sillä muuten saattaa olla luvassa levottomuuksia, joiden seurauksena itse kunkin valta-asema voisi olla uhattuna. Tasapuolisuuden korostus näkyy esimerkiksi yksityisten koulutusyhtiöiden toiminnan ja kiinteistökeinottelun rajoittamisina.

Ideologian ottaessa puolueen toimissa suurempaa roolia voi olla hyvä totutella ajatukseen, että ei ainoastaan yksittäisten yhtiöiden pelastamisen aika, vaan koko voimakkaan talouselvytyksen aika saattaa olla jäämässä taakse.

Kiinan pitkän aikavälin tavoitteena on Yhdysvaltain johtaman maailmanjärjestyksen haastaminen ja siihen pyritään hakemalla valta-asemaa kaupassa, teknologiassa ja myöhemmin myös rahoituksessa. Tie tavoitteeseen on ainakin länsimaisen ajanlaskun puitteissa oleva pitkä. Elvytyspolitiikalla päämäärään tuskin päästään, sillä talouskasvun hidastuminen kaventaa liikkumavaraa sekä taloudellisesti että poliittisesti. Toisaalta Xi Jinpingin mandaatti on lähestynyt käytännössä elinikäistä valta-asemaa, mikä poistaa ajallista painetta tavoitteiden saavuttamisen suhteen.

Länsimaisille sijoittajille Kiinan suunnanmuutos on näyttäytynyt yllätyksenä ja poliittisen riskin realisoitumisena. Kiina-sidonnaisten sijoitusten hinnoittelu on kuitenkin lähiajan näkymiin nähden edullinen. Emme hallinnon pienestä viivyttelystä huolimatta usko Kiinan päästävän kiinteistöalaa koskevia vaikeuksia laajenemaan. Pitkän aikavälin näkymä puolestaan ei puolla merkittävän Kiina-position pitämistä salkussa. Toki esimerkiksi Taiwanin tilanteen mahdollinen kärjistyminen voi muuttaa tilannetta nopeastikin.

•  •  •  •  •

Kasvuyhtiöiden hinnoittelu on saanut vanhemman sijoittajapolven edustajia muistelemaan vuosituhannen vaihteen IT-kuplaa. Perinteisillä arvostusmenetelmillä on helppo löytää taivasteltavaa etenkin Nasdaqin listoilta, mutta myös kotimaastamme löytyy tuoreita esimerkkejä, kuten Qt Group ja yrityskaupan kohteena oleva Wolt.

Kaikkien kasvuyhtiöiden tarina ei tule päättymään onnellisesti, mutta oman toimialansa voittajien asema tulee olemaan sitäkin parempi. Teknologian muodostaessa yhä merkittävämmän osan yritysten toimintaa ovat skaalaedut jatkuvasti parantuneet ei ainoastaan puhtaissa, joiltain toiminnoiltaan lähes täydellisesti skaalautuvissa teknoyhtiöissä, vaan myös valmistavassa teollisuudessa. Tämä mahdollistaa yritystoiminnan kasvun nopeudella, joka on tyystin eri luokkaa kuin vielä viime vuosituhannella. Nopea kasvu ja siihen liittyvä kiivas markkinaosuustaistelu ovat synnyttäneet ilmiön, jossa yhä harvempi yhtiö hallitsee omaa markkinaansa yhä suuremmalla markkinaosuudella. Tällaiseen asemaan päässeiden yhtiöiden hinnoitteluvoima on omaa luokkaansa ja se näkyy yhtiöiden osakekurssissa. Hyviä esimerkkejä ovat tutut Amazon, Apple, Facebook ja Google. Tällaisia rahantekokoneita sijoittajat janoavat lisää.

Oma näkökulmansa on datan kerääminen ja sen käyttö markkinointiin. Data voi olla teollisuuden käyttäjädataa, kuluttajadataa tai vaikka äänestäjädataa. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa sosiaalisen median käyttäjistä on helppo rajata kahden ehdokkaan jo päätöksensä tehneet kannattajat omiksi ryhmikseen. Kiinnostavia ovatkin ne, jotka eivät kuulu näihin ryhmiin, sillä he muodostavat vaa’ankieliasemassa olevien ryhmän. Vaikutuskanava tälle ryhmälle on myynnissä samaan tapaan kuin kuluttajamarkkinoinnissa.

Esineiden internet, Internet of Things tai IoT, tulee yleistymään vuosikymmenen loppua kohden kiihtyvällä vauhdilla. Verkkoon kytketyt laitteet per capita tulevat moninkertaistumaan ja uusia laitteita liittyy verkkoon noin 200 000 kappaletta joka tunti. Väestönkasvu jatkuu ja samaan aikaan globaalilla tasolla tapahtuva keskiluokan voimakas kasvu ovat tekijöitä, jotka selittävät sijoittajien suurta halua löytää voittajayhtiöt jo nyt. Perinteiset kirjanpidon tunnusluvuista lähtevät arvostusmittarit eivät näitä taustoja vasten ehkä olekaan tulevaisuuden voittajayhtiöiden seulonnassa se merkittävin tekijä, vaikkakin ajan myötä tunnusluvut yleensä alkavat asettua kohdalleen – ainakin niiden voittajien osalta.

Olemme lyhyen ajan epävarmuudesta johtuen tällä hetkellä osakkeiden suhteen alipainossa, mutta pidemmän aikavälin näkymät ovat kuitenkin maailmantaloudessa edelleen hyvät. Pidämme osaa sijoituksista käteisenä ja rahamarkkinasijoituksissa, mikä mahdollistaa korko- tai osakepositioiden lisäämisen tarvittaessa nopeastikin.