Sijoitusvuosi 2017 osoittautui hyvin erilaiseksi kuin miltä se alkuvuonna näytti. Takana oli edellisen vuoden Brexit-shokki sekä Trumpin yllättävä vaalivoitto. Lisäksi keväällä 2017 odotettavissa olleet vaalit Hollannissa ja Ranskassa pitivät talousennustajat varuillaan varsinkin Euroopassa.
Pörssikurssit olivat tosin olleet nousussa jo joulukuusta 2016 lähtien niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, jossa kurssinousu käynnistyi presidentinvaalien jälkeen. Euroopan vaalien alla nousu hieman loiveni, mutta ostajat palasivat markkinoille Emmanuel Macronin varmistettua voiton Ranskan presidentinvaaleissa huhtikuussa.
Myös Euroopassa yleinen luottamus talouteen parani voimakkaasti poliittisten riskien hälvettyä. Kesän ja syksyn kuluessa teollisuuden ja kuluttajien luottamusta mittaavat indikaattorit nousivat kohisten ja talouskasvuennusteet niiden perässä.
Yllättäen kasvupyrähdys oli havaittavissa kaikissa maanosissa, ja pörssikurssit olivat globaalisti selvässä nousussa.
MSCI World -indeksi nousi 18 % vuoden 2017 aikana. Indeksi kattaa kaikki tärkeimmät kehittyneiden maiden osakemarkkinat. Yhdysvalloissa markkina-arvoltaan viidensadan suurimman pörssiyhtiön kehitystä kuvaava S&P 500 -indeksi nousi niin ikään 18 %. Euroopan osakemarkkinoita kuvaava yleisindeksi Stoxx 600 päätyi noin 8 %:n nousuun. Suomessa osakkeiden keskimääräinen kurssimuutos HEXP-indeksillä mitattuna oli puolestaan 6 %.
Eräs suurimpia yllätyksiä vuonna 2017 oli Yhdysvaltain dollarin heikkous suhteessa euroon. Dollarin arvo laski lähes 15 % suhteessa euroon. Euron vahvuus on toki kasvattanut Yhdysvaltoihin matkustavien eurooppalaisten ostovoimaa. Vastaavasti dollarin heikentyminen on syönyt ikävällä tavalla globaalin sijoitussalkun haltijoiden euromääräisiä tuottoja.
Esimerkiksi S&P 500 -indeksin dollareissa mitattu noin 18 %:n nousu jää euromääräisenä vajaaseen 4 %:iin.
Toinen merkittävä trendi oli kehittyvien markkinoiden (EM) selvästi kehittyneitä maita (DM) parempi kurssikehitys. Edellisen viiden vuoden heikon EM-kurssikehityksen myötä kehittyvien ja kehittyneiden markkinoiden välinen arvostusero oli kasvanut ennätyksellisen suureksi. Tämän seurauksena ja heikon dollarin tukemana sijoittajat olivat valmiita kasvattamaan alipainossa olleiden EM-sijoitusten osuutta. EM-vahvuus näkyi sekä osake- että korkosijoituksissa.
MSCI EM -indeksin muutos paikallisvaluutoissa oli peräti +34 %. Euroina tämäkin latistuu 17 %:iin.
Yhdysvalloissa talouden sykli on ollut selvästi Eurooppaa edellä ja siellä keskuspankki on alkanut kiristää rahapolitiikkaansa jo pari vuotta sitten. Rahapolitiikan kiristämistä toteutettiin ensin lopettamalla velkakirjaostot ja sitten nostamalla ohjauskorkoa useita kertoja. Euroopassa keskuspankki on myös hiljalleen valmistellut markkinoita tuleviin korkomuutoksiin ilmoittamalla ajavansa velkakirjojen ostot alas vuoden 2018 aikana. Toisaalta EKP on samalla vakuuttanut pitävänsä lyhyet korot ennallaan vielä pitkään.
Euroopan talouskasvu, työllisyys ja luottamusindikaattorit ovat nyt korkeimmillaan sitten finanssikriisin ja niiden kasvu kiihtyy edelleen. Myös deflaatiouhasta on päästy eroon jo jonkin aikaa sitten. Tästä johtuen olisi yllättävää, jos EKP pitäytyisi vielä pitkään nykyisessä, taantumaoloihin mukautetussa rahapolitiikassaan.
Futuurimarkkina hinnoittelee tällä hetkellä kolmen kuukauden euriborin nousevan positiiviseksi vasta elokuussa 2019, ja esimerkiksi viiden vuoden euroviitekorko (swap) on edelleen vain 0,37 %. Ei siis vaadi kovin suurta rohkeutta esittää, että riski eurokorkojen oletettua nopeammalle nousulle on merkittävä.