Ajankohtaista

Kuluneen viikon aikana varmennettujen tapausten määrä on noussut yli 2 miljoonaan. Koronaviruksen aiheuttamiksi on tilastoitu tähän mennessä yli 120 000 kuolemaa.

 

Eurooppa

 

Italiassa rajoituksia on jatkettu toukokuun alkuun, mutta kauppoja on päästy jo avaamaan. Espanjassa puolestaan tehdas- ja rakennusteollisuuden työntekijät saavat nyt palata työpaikoilleen. Ranskassa rajoituksia on sen sijaan päätetty jatkaa kuukaudella. Tanskassa ja Norjassa kouluja on avattu tai niitä ollaan avaamassa. Suomessa puolestaan Uudenmaan rajat on juuri avattu.

 

Rajoitustoimien purkamisen pirstaleisuus osoittaa, ettei yhtenäistä oikeaa strategiaa ole, vaan kukin maa toimii parhaaksi katsomallaan tavalla. Euroopan tasolla ei siten voi odottaa yhtenäistä nopeaa rajoitteiden purkua. Prosessi tulee todennäköisesti kestämään kuukausia, ei viikkoja. Viruksen leviämisen mahdollinen uusi kiihtyminen saattaa lisäksi pakottaa valtioita uusiin rajoitustoimiin.

 

Yhdysvallat

 

Osavaltiotasolla viruksen rajoittamistoimenpiteet vaihtelevat suuresti. Pahiten koronan kourissa oleva New York ja sen naapuriosavaltiot ovat noudattaneet tiukkoja rajoituksia, mutta ovat nyt yhteistyössä suunnittelemassa rajoitusten purkua. Samoin Yhdysvaltojen länsirannikolla muun muassa Kalifornia ja sen naapuriosavaltiot keskustelevat yhteisestä exit-strategiasta. Samanaikaisesti presidentti Trump hämmentää osapuolia vaatimalla kuvernöörejä perustuslain vastaisesti noudattamaan liittovaltion linjauksia ja aikataulua koronarajoitusten purkamisessa.

 

Rajoitusten purku ja talouskasvu

 

Kovat rajoitukset aiheuttavat valtavia taloudellisia menetyksiä, joten on selvä, että kaikilla on kova halu purkaa niitä mahdollisimman nopeasti. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi kovien rajoitusten aiheuttavan länsimaissa noin 2 %:n vuotuisen BKT-kasvumenetyksen joka kuukausi.

 

Jos rajoitteiden purku onnistuisi täydellisesti ilman koronan uutta leviämisaaltoa, vahingot jäisivät siten 2-3 kuukauteen, mikä OECD:n laskelmien mukaan tarkoittaisi länsimaissa noin 5 %:n vuotuista BKT-menetystä vuonna 2020.

 

On kuitenkin todennäköistä, ettei rajoitteita voida purkaa kerralla tai että koronan leviämisen kiihtyessä mahdollisesti uudelleen rajoituksia jouduttaisiin myös palauttamaan. Tämän vuoksi on ilmeistä, että taloudelliset menetykset länsimaissa tulevat vuonna 2020 olemaan merkittävästi korkeammat kuin edellä mainitun esimerkin -5 %.

 

Toisaalta mahdolliset hyvät uutiset viruksen testauskapasiteetin merkittävästä kasvusta, tutkimustulokset olemassa olevien lääkkeiden soveltuvuudesta koronan hoitoon ja varsinkin uutiset rokotekehityksestä voivat muuttaa yhtälöä.

 

Elvytykseen lisää kierroksia

 

Yleinen optimismi liittyen uusien virustartuntojen kasvuvauhdin hidastumiseen sekä talouksien asteittaiseen avaamiseen on siivittänyt markkinat nousuun. Pörssit ovat ottaneet kiinni jo noin puolet koronakriisin aikaisesta laskustaan toisin sanoen esimerkiksi S&P500 -indeksi on laskenut 16 % helmikuun huipuista, kun se alimmillaan kävi yli 30 % huipputasoa alempana. Lisäksi yrityslainamarkkina on piristynyt selvästi Yhdysvaltojen keskuspankin, Fedin, kiirastorstaina ilmoittamien elvytystoimien jälkeen. Pitääkö nyt nousun jälkeen ostaa lisää vai myydä loputkin? Perusteluja löytyy, kuten aina, molempiin suuntiin.

 

Bull vai bear?

 

Optimistit, V-tyyliseen toipumiseen uskovat sijoittajat, perustavat näkemyksensä nopeaan talouksien avaamiseen, massiiviseen elvytykseen, mahdolliseen virusrokotteeseen ja suuntaavat katseensa jo ensi vuoden mahdolliseen toipumiseen. Yksittäisistä yrityksistä Amazon nakuttaa all-time-high:ta ja Johnson&Johnson nostaa osinkoaan 58. kertaa peräkkäin. Hyviä saavutuksia tässä tilanteessa! Mutta mitä enemmän noustaan, sitä lähemmäksi kriisiä edeltäviä tasoja kohoavat myös valuaatiot. Epäselvyys tulosennusteissa on toki suurta. Tästä pääsemme varovaisempien sijoittajien näkemyksiin, jossa korostuvat hitaampi elpyminen, mahdollinen viruksen toinen aalto ja sen mukanaan tuomat uudet liikkumisrajoitukset. Varovaisia sijoittajia huolestuttavat myös kulutustottumusten muutos, ongelmat yritysten uudelleenrahoituksessa sekä Euroopan reunavaltioiden korkojen nousu (Italia!) yhdistettynä julkisen velan määrän räjähtävään kasvuun.

 

Näkemyksiä siis löytyy, mutta selvyyttä edellä mainittuihin teemoihin tuo vain aika. Fed on nyt tilkinnyt Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinan niin tehokkaasti, kuin vaan on mahdollista. Fed ei kuitenkaan jaa rahaa osapuolille, vaan myöntää teknisesti ainoastaan luottoja likviditeetin varmistamiseksi. Kongressin tehtävä on päättää suorista tuista kansalaisille, yrityksille, osavaltioille ja kunnille. Talouden tuleman kannalta nämä toimenpiteet pyrkivät takaamaan rahoitusjärjestelmän toimivuuden kaikissa skenaarioissa. Se miten talous lopulta kehittyy, riippuu toisaalta viruksesta ja sen leviämisherkkyydestä, toisaalta poliittisen johdon ja viranomaisten toimenpiteistä, joilla jatkossakin jollain tasolla rajoitetaan ihmisten liikkumista.

 

Vaikka talouskuopasta tulee syvä ja kriisin vaikutukset säteilevät lähes kaikkiin omaisuuslajeihin, toimialoihin ja ihmisiin, niin tästäkin noustaan ja maapallo pyörii edelleen. Optimismi toimii pörssin polttoaineena ja tämäkin kriisi jää aikanaan historiaan. Harva meistä on ajoituksen mestari, ja siksi hajautus eri omaisuuslajeihin ja ajallisesti kannattaa. Omaa riskinsietokykyä ja sijoitussalkun positiointia on syytä tarkistella ja miettiä, onko siellä tilaa lisätä riskillisempiä sijoituksia tämän vuoden aikana.