Ajankohtaista
Rajoitusten purkaminen alkaa – talousnäkymissä silti suurta epävarmuutta
Koronaviruksen leviäminen jatkuu, mutta tartuntahuippu näyttäisi monin paikoin länsimaissa olevan ohitettu. Varmennettujen tartuntojen määrä on noussut yli 3,5 miljoonan ja kuolemantapausten määrä on nyt noin 250 000.
Jo pari viikkoa jatkuneet tilastot uusien tartuntojen kääntymisestä laskuun ja koronakuolemien määrien tasaantumisesta ovat voimistaneet vaatimuksia kumota pakkotoimia, joilla tartunnan leviämistä on pyritty rajoittamaan. Euroopassa rajoitusten purkaminen onkin monin paikoin aloitettu kokeiluilla, joissa esimerkiksi pienempiä kauppoja, alakouluja ja päivähoitoa on avattu. Myös tietyille teollisuuden työntekijäryhmille on sallittu paluu töihin. Nyt odotetaan jännittyneinä, alkaako toimenpiteiden vaikutus näkyä lisääntyvinä tartuntoina.
Tartuntakäyrien laskun lisäksi yhteiskunnan asteittainen hallittu avaaminen tavalla, joka estää tartuntojen uuden kiihtymisen, edellyttää mittavaa testauskapasiteettia ja kykyä jäljittää ja eristää tartuntatapaukset. Riittämätön testauskapasiteetti vaikuttaakin nyt hidastavan muuten selvää halukkuutta kiihdyttää rajoitusten purkua.
Laumasuoja ja rokotteet
Epidemian leviäminen hidastuu itsestään, kun riittävän suuri osa populaatiosta on altistumisen tai rokotteen ansiosta saavuttanut immuniteetin. Usein laumasuoja saavutetaan, kun noin 60–70 % populaatiosta on immuuneja.
Vaikka varmennettujen koronatartuntojen määrä onkin hyvin alhainen suhteessa populaatioon, tiedetään suuren osan altistuneista saairastavan taudin oireettomina, tai vain lievin oirein, eivätkä he näin ollen tule testatuiksi. Todellinen tartuntojen määrä voi siten olla kymmeniä kertoja suurempi kuin virallinen luku.
Tämän selvittämiseksi eri maissa on tehty niin sanottuja vasta-ainetestejä, joiden tarkoitus on osoittaa onko yksilöllä ollut koronatartunta. Toistaiseksi ehkä luotettavin korona vasta-ainekartoitus tehtiin New Yorkin osavaltiossa noin kaksi viikkoa sitten. Testin perusteella koko osavaltion väestöstä noin 14 %:lla ja New York Cityn väestöstä peräti 21 %:lla havaittiin testaushetkellä vasta-aineita. New Yorkin osavaltion väkiluku on noin 19,5 miljoonaa. Heistä siis noin 2,7 miljoonaa olisi tutkimuksen mukaan sairastanut koronan. Huomionarvoista on, että virallinen tartuntaluku New Yorkin osavaltiossa on vain 295 000! (Lähde: New York Times)
Koska vasta-aineiden muodostuminen tapahtuu muutaman viikon viiveellä sairastamisesta, tämänhetkinen todellinen aikakorjattu osuus väestöstä, joilla on vasta-aineita arvioidaan olevan, on noin 25–30 % New Yorkin osavaltiossa ja peräti 40 % New York Cityssä (Lähde: SpareBank Markets).
Vaikka nämä luvut eivät vielä riitä laumasuojaan, ne osoittavat, että koronan pahiten runtelemilla seuduilla merkittävä osa väestöstä on jo sairastanut taudin, jolloin laumasuoja lähestyy. Toisaalta suuressa osassa maita, joissa epidemia on saatu pidettyä aisoissa, laumasuojan saavuttaminen on vielä kovin kaukana.
Rokotekehityshankkeet etenevät myös lupaavasti. Viime viikolla NewYork Times kertoi Oxfordin Yliopiston lupaavasta tutkimushankkeesta, jossa koronarokotteen testuksessa on jo siirrytty eläinkokeista ihmisiin. Tutkijaryhmä arvioi, että jos kokeet osoittavat rokotteen toimivan ja olevan turvallinen, sen valmistus voisi alkaa jo syyskuussa. Käytännössä laajamittaiset rokotukset voisivat siten ehkä alkaa jo tämän vuoden puolella.
Toivoa nykyistä tehokkaammasta lääkehoidosta on herättänyt remdesivir-viruslääkkeen kliinisten kokeiden myönteiset tulokset. Yhdysvalloissa tehtyjen testien perusteella koronaan vakavasti sairastuneiden toipumisaika lyheni remdesiviriä saaneilla potilailla noin 30 % verrokkiryhmään nähden. Kliinisten tukimusten perusteella Federal Drug Administration (FDA) myönsi remdesivirille myyntiluvan 1. toukokuuta. Myös Euroopan lääkevirasto on aloittanut tutkimukset remdesivirin käytöstä koronan hoidossa. Remdesivir on amerikkalaisen Gilead Sciences -yhtiön alunperin ebolan hoitoon kehittämä lääke.
Koronavirusepidemian eteneminen
Maaliskuun räjähdysmäisen epidemian alun jälkeen länsimaissa on pakkotoimin pääosin onnistuttu pysäyttämään viruksen leviämisen kiihtyminen. Monin paikoin pakkotoimia on jo helpotettu ja testauskapasiteetin lisääntyessä voidaan odottaa lisähelpotuksia.
Jos pakkotoimien alasajo onnistutaan toteuttamaan järkiperäisesti terveysviranomaisten suositusten pohjalta, länsimaissa voimassa olevia koronarajoitteita voidaan asteittain purkaa kesän aikana. Tämä edellyttää kuitenkin kansalaisilta jatkuvaa valppautta, kuten käsien pesua ja turvaetäisyyksien ylläpitämistä.
On kuitenkin todennäköistä, että monessa maassa tai alueellisesti koronan leviäminen kiihtyy uudestaan rajoitteita purettaessa. Kriisin jatkon kannalta onkin keskeistä, kuinka tehokkaasti uusia mahdollisia tartuntakeskittymiä pystytään monitoroimaan ja hillitsemään ja siten estämään uusi laaja tartunta-aalto. Viruksen toinen aalto olisi taloudellisesti erityisen tuhoisa, koska se pakottaisi uusiin vastatoimiin ja rajoituksiin ja pidentäisi siten negatiivisten talousvaikutusten kestoa sekä kokonaisvaikutusta.
Talouden näkymät
Taloustilanteen ennustaminen on tällä hetkellä hyvin suoraan kytköksissä koronatilanteen kehittymiseen, joten siihen liittyy suurta epävarmuutta.
Vakiintuneeksi tavaksi ilmaista eri kehitysvaihtoehtoja on muodostunut V, U ja L-kirjainten käyttö.
V-vaihtoehdossa talouden oletetaan ensin sukeltavan nopeasti, mutta tilanteen rauhoittuessa myös yhtä nopeasti palautuvan lähes normaaliksi. U-vaihtoehdossa tilanteen rauhoittuminen kestää pidempään eikä palautuminenkaan ole yhtä rivakkaa. Jos U:n alareuna pitenee liikaa, siitä tulee L, mikä tarkoittaa pitkittynyttä heikkoa talouskehitystä.
Käsityksemme on, että epidemian alkuvaiheessa konsensus oletti V-kehitystä Kiinan esimerkin rohkaisemana. Hiljalleen on kuitenkin käynyt selväksi, että kriisin vaikutus länsimaissa tulee olemaan paljon vakavampi kuin Kiinassa, jossa viranomaisreaktio oli todella nopea ja voimakas, ja jonka ansiosta virus on siellä ilmeisesti saatu kerralla rauhoitettua.
Länsimaissa ei aluksi uskottu koronan vaaroihin, ja täällä toivottiin, ettei virus tule merkittävästi vaikuttamaan talouteen. Nyt tiedämme esimerkiksi kuolemantapausten suuren määrän perusteella, että virus pääsi leviämään paljon laajemmin kuin Kiinassa. Tämän vuoksi viruksen täydellinen pysäyttäminen länsimaissa tulee olemaan huomattavasti vaativampaa kuin Kiinassa. Nopean mutta lyhytkestoisen talouden äkkipysäytyksen sijaan länsimaissa joudutaan mitä ilmeisimmin kamppailemaan pidempään erilaisten taloutta haittaavien rajoitteiden kanssa.
Tuloskauden tunnelmia
Ensimmäisen kvartaalin tulokset on suurimmaksi osaksi julkistettu, ja tuloskauden voitaneen todeta osuneen ennusteisiin jopa pelättyä paremmin. Yritysten näkymät ovat toki sumuiset; osinkoja on leikattu tai siirretty myöhemmäksi, mutta nämä ovat olleet jo markkinoilla tiedossa. Koronakriisi ei ehtinyt täydellä painollaan vaikuttaa vielä ensimmäisen kvartaalin tuloksiin – suurimmat negatiiviset vaikutukset näkyvätkin tulevina vuosineljänneksinä. Tulosennusteet tulevat edelleen alaspäin ja vuoden 2021 ennusteet ovat hämärän peitossa. Koronarajoitusten purku ja talouksien osittainenkin avaaminen painavat kuitenkin sijoittajien silmissä enemmän kuin lähiaikojen heikot talousnumerot.
Toimialoista teknologiayhtiöt ja terveydenhuolto ovat selvinneet parhaiten tästä kriisistä. Yhdysvalloissa erityisesti teknologiavetoinen Nasdaq-indeksi on toipunut jo lähes vuodenvaihteen tasoille, ja myös S&P 500-indeksi (jossa muuten teknologia ja terveydenhuolto edustavat jo noin 40 % indeksistä) on enää kymmenkunta prosenttia alle vuodenvaihteen tason. Tulevista luottotappioista kärsivä finanssisektori, ja öljyn hinnan romahduksen seurauksena kanveesiin löyty energiasektori ovat olleet suurimpia kärsijöitä. Tämä on näkynyt erityisesti eurooppalaisissa indekseissä, joissa edellä mainitut toimialat ovat vahvasti edustettuina. Ero Yhdysvaltain ja Euroopan välillä on jatkanut kasvuaan.
Meille suomalaisille tärkeä metsäklusteri on pärjännyt hyvin koronakriisissä. Vaikka toimiala on syklinen ja BKT:n laskun vuoksi näkymät heikkenevät, taustalla olevat megatrendit jatkavat voimistumistaan. Online-kaupan kasvu sataa kartonginvalmistajien laariin ja keskiluokkaistuminen sekä demografia lisäävät pehmopapereiden kysyntää. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen pitkäkuituista sellua tarvitaan kasvavissa määrin edellä mainittujen lopputuotteiden valmistamiseen.