Ajankohtaista

Presidentti vaihtuu, polarisaatio jää

Markkinoilla on tänä vuonna riittänyt jännitystä ja draamaa. Koronastakaan ei ole vielä päästy eroon ja toinen aalto riepottelee paraikaa varsinkin Eurooppaa. Koronavirusrokotteen kehityksestä saatiin kuitenkin maanantaina 9.11. merkittävä uutinen, kun amerikkalainen Pfizer ja saksalainen BioNtech julkistivat rokotetutkimuksensa kolmannen vaiheen tulokset. Rokotteen toimivuus on osoittautumassa erittäin vahvaksi, jopa 90-prosenttiseksi. Rokotteelle haetaankin nyt nopeutettua käyttöönottolupaa ja sen arvioidaan olevan saatavilla vuoden loppuun mennessä. Rokotteen laajan käytön myötä koronaepidemian voi olettaa vähitellen talttuvan ja elämän hiljalleen normalisoituvan.

Yhdysvalloissa presidentti Trumpin hallinnon väheksyvä asenne koronaan laski hänen suosiotaan ja heikensi mahdollisuuksia uudelleenvalintaan. Ennen juuri pidettyjä vaaleja haastaja Joe Biden oli selvän ennakkosuosikin asemassa keskimäärin noin kahdeksan prosentin etumatkallaan valtakunnallisesti. Yhdysvalloissa presidentin valitsee kuitenkin osavaltioittain valittavat valitsijamiehet, minkä vuoksi muutamat niin sanotut vaa’ankieliosavaltiot ovat usein keskeisessä asemassa vaalien lopputuloksen suhteen.

Kuten neljä vuotta sitten, Trump yllätti jälleen vaaleissa mielipidemittauksia selvästi korkeammalla kannatuksellaan. Tätä kirjoittaessa Biden näyttäisi voittaneen, mutta lopullinen tulos on yhä auki, koska muutamassa osavaltiossa ääntenlaskenta on kesken, koska erot ovat erittäin pieniä. Lisäksi Trump on riitauttanut tuloksen ja yrittänee oikeusteitse vaikuttaa lopputulokseen.

Kongressin vallanjako vaikuttaa talouspolitiikkaan

Myös rinnakkaisessa kongressivaalissa lopputulos on senaatin osalta edelleen auki. Republikaanit näyttäisivät kuitenkin edelleen muodostavan senaatin enemmistön. Demokraattien toivo on Georgiassa tammikuun 5. päivänä pidettävässä uusintaäänestyksessä, jossa demokraatit voivat teoriassa voittaa kaksi lisäpaikkaa senaattiin päästen näin tasavahvuuteen republikaanien kanssa (50/50). Tällöin mahdollisessa tasatilanteessa tulevan varapresidentin (Kamala Harris) ääni ratkaisee.

Talouspolitiikan kannalta selvästi tärkeämpää kuin se, kuka on presidentti, on vallan jakaantuminen kongressissa. Jos samalla puolueella on selvä enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa, puolue pystyy käytännössä runnomaan läpi haluamaansa lainsäädäntöä varsinkin, jos vielä presidenttikin on samasta puolueesta.

Bidenin oletetun suosion myötä näytti todennäköiseltä, että demokraatit voittavat edustajainhuoneen lisäksi myös senaatin, jolloin poliittinen valta ainakin seuraavat kaksi vuotta olisi ollut tukevasti demokraateilla.

Biden on kampanjassaan lupaillut muun muassa valtavia infrastruktuurihankkeita ja investointeja uusiutuvaan energiaan. Nämä talouskasvua voimakkaasti tukevat elvytystoimet johtaisivat toisaalta valtiovelan kasvuun, korkojen mahdolliseen nousuun ja myös veronkorotuksiin. Edellytyksenä vaalilupauksien toteuttamiselle on kuitenkin demokraattien valta-asema myös kongressissa (edustajainhuone ja senaatti).

Kokonaisuutena voi todeta, että demokraattien voittokulku jäi laihemmaksi kuin oletettiin. Selvää enemmistöä ei todennäköisesti saada senaattiin, edustajainhuoneessa enemmistö kapeni, ja Bidenin voitto näyttää olevan hiuskarvan varassa. Kansa ei siis hylännyt Trumpia, ja jotkut voivat jopa väittää, että ilman koronaa Trump olisi todennäköisesti voittanut.

USA:n sisäpolitiikka tuskin muuttuu radikaalisti. Demokraattien edistykselliset eivät luultavasti pysty ajamaan veronkorotuksia eivätkä uusiutuvan energian investointeja, jos senaatin republikaanienemmistö vastustaa niitä. Infrastruktuuripuolella on mahdollista, että nähdään pienimuotoisia kompromisseja.

Jos kuitenkin demokraatit presidentin lisäksi voittaisivat myös senaatin, tilanne olisi vaaliennusteiden mukainen niin sanottu kolmoisvoitto, ja demokraateilla olisikin valta toteuttaa muun muassa luvattua elvytyspolitiikkaa.

Ulkopolitiikassa presidentin vaihtuminen lisää politiikan johdonmukaisuutta ja eheyttänee huonosti hoidettuja yhteyksiä kansainväliseen yhteisöön. Kiinan suhteen Yhdysvalloissa on kuitenkin laaja konsensus kovistelun tarpeesta, joten Kiinapolitiikan osalta ei ole odotettavissa merkittävää suunnanmuutosta. EU saattaa sen sijaan huokaista helpotuksesta Trumpin väläyttämien tullien ja Nato-uhkailun jäädessä Bidenin presidenttiyden aikana unholaan.

Tuore rokoteuutinen vaikuttaa positiivisesti talouskasvuennusteisiin. Poliittisesti ilmeisen vaikeiden elvytyspäätösten tarve vähenee, jos rokote saadaan laajaan käyttöön oletetusti vuoden 2021 loppuun mennessä. Keskuspankkien lupaama erittäin löysä rahapolitiikka voi jatkua ja on myös helpompaa toteuttaa, jos talous alkaa vuonna 2021 elpyä omin avuin. Reaalikorot pysyvät siten matalina ja tukevat muun muassa osake- ja kiinteistömarkkinoita. Osakemarkkinoilla kasvunäkymien vahvistuminen saattaa vihdoin käynnistää odotetun sektorirotaation kasvuyhtiöistä syklisiin ja arvoyhtiöihin.