Ajankohtaista

Vuosi 2018 alkoi vähintään yhtä positiivisissa merkeissä kuin mihin vuosi 2017 päättyi. Osakemarkkinoiden kehitys oli tammikuussa vahvaa. Keskimäärin maailman osakemarkkinoiden indeksit nousivat 2,0 % (MSCI World -indeksi euroina). Helmikuussa suunta muuttui ja osakemarkkinoilla nähtiin terävä liike alaspäin. Helsingissäkin kurssit laskivat tammikuun korkeimmasta tasosta helmikuun matalimpaan tasoon yhteensä 4,7 % (OMX25 -indeksi).

Osakemarkkinoiden viimeaikainen kehitys on ollut sektorikohtaisesti epätasaista; nousun veturina on toiminut varsinkin teknologiasektori niin länsimaissa kuin kehittyvillä markkinoillakin. Teknologiasektorin paino onkin noussut esimerkiksi S&P 500 -indeksissä yli 25 %:n. Näin merkittävä sektorin indeksipaino on ollut viimeksi vuosina 2000–2001. Painon kasvua ovat vauhdittaneet varsinkin muutama iso teknologia-alan yhtiö kuten Facebook, Amazon, Netflix ja Google (nykyinen Alphabet), joiden keskimääräinen kurssimuutos on ollut 25 % tämän vuoden alusta lukien (20.3.2018). Myös kehittyvillä markkinoilla indeksiprofiilit ovat vähitellen muuttuneet teknologiapainotteisiksi, kun taas materiaali- ja energiasektorien painot ovat laskeneet. Kehittyvillä markkinoilla suurimmat yhtiöt eivät enää ole pelkästään isoja öljy- tai kaivosyhtiötä, vaan entistä useammin teknologiayhtiöitä, kuten Tencent, Alibaba, Infosys, Baidu ja JD.com.

Osakemarkkinoiden kehitys epäyhtenäistä

Tuotoltaan paras ja huonoin sektori ovat kuluvana vuonna samoja kuin viime vuonna. Viime vuoden paras oli teknologiasektori 21,7 %:n nousulla. Kehitys on jatkunut tänäkin vuonna hyvänä 5,8 %:n nousulla. Teknologia-alan ja varsinkin suurten internet-yhtiöiden liiketoiminta on kehittynyt erittäin myönteisesti viime vuosien aikana. Osakekurssit ovat nousseet yhtiöiden voimakkaan tuloskasvun tahdissa. Toki pitkään jatkunut liiketoiminnan ja tulosten kasvu on rohkaissut sijoittajia arvioimaan tulevaa kasvua jopa historiallista kehitystä positiivisemmaksi. Tämä on näkynyt sektorin arvostustasojen nousussa sekä osakekurssien tuloskasvua selvästi voimakkaampana nousuna.

Heikoin sektori oli viime vuonna energia 8,4 %:n laskulla. Kurssilasku on jatkunut myös tänä vuonna. Maaliskuun 20. päivään mennessä energiasektori on laskenut 7,1 %. Tämä siitä huolimatta, että öljyn (Brent) maailmanmarkkinahinta on noussut tänä vuonna 2 % ja viime vuonnakin 17,7 %. Lisäksi energiasektorin tulosennusteita on hienokseltaan nostettu tälle ja ensi vuodelle viimeisen neljän viikon aikana. Yksi syy heikkoon kehitykseen saattaa olla energiasektorin osakkeiden niin sanotun portfoliokysynnän lasku. Monet suuret sijoittajat, kuten Norjan valtion öljyrahasto, ovat ilmoittaneet aikovansa luopua omistuksistaan, jotka ovat sidoksissa öljy- ja kaasuteollisuuteen.

Teknovetoista nousua mailman pörsseissä

Odotukset keskuspankkien rahapoliittisen elvytyksen päättymisestä ja ohjauskorkojen nostamisesta selittävät korkoherkkien toimialojen heikkoa kehitystä. Perinteisesti näitä sektoreita ovat olleet yhdyskuntapalvelut, kiinteistöt, päivittäistavarat ja telepalvelut.

Osakemarkkinoiden nousu on toteutunut varsin hajanaisesti ja sektoreiden kehitys on ollut voimakkaasti toisistaan poikkeavaa. Sijoittajan kannalta eri sijoitusinstrumenttien, tai tässä tapauksessa sektoreiden, välinen heikko yhteisvaihtelu luo toisaalta mahdollisuuden saada hajautushyötyä sijoitussalkkuun. Hajautushyöty tarkoittaa käytännössä sitä, että salkun riski pienenee enemmän kuin odotettu tuotto.

Osakemarkkinoiden nousun jatkuessa on tyypillistä, että salkun koostumus keskittyy syystä tai toisesta. Passiivisessa salkussa hyvin kehittyneiden instrumenttien paino nousee automaattisesti, ja toisaalta vaatii kurinalaista salkunhoitoa pitää kiinni kohteista, joiden kehitys on ollut viime aikoina heikkoa.

Viimeistään suhdanteen kääntyessä ja osakemarkkinoiden suunnan vaihtuessa hajauttamisen merkitys korostuu. Pitkäjänteinen sijoittaja huolehtii salkkunsa koostumuksesta, tasapainottaa sitä ajoittain ja katsoo yli suhdanteen.