Markkinoiden fokus on viime aikoina ollut koronauutisten lisäksi Yhdysvaltain kymmenvuotisen valtionlainan liikkeissä. Korko on noussut inflaatio-odotusten vauhdittamana viime kesän noin 0,5 %:n pohjilta noin 1,7 %:iin. Talouskasvuodotukset sekä massiivinen elvytys (mukaan lukien infrainvestoinnit) ovat nostaneet raaka-aineiden hintoja ja sitä kautta inflaatio-odotuksia voimakkaasti. Toisaalta viime viikkoina inflaatio-odotukset eivät ole enää nousseet, ja myös Yhdysvaltain keskuspankki Fed viestitti korkokokouksessaan inflaation kohoamisen olevan väliaikaista.
Koronnoususta sijoittajat ovat kuitenkin saaneet syitä mietiskellä eniten nousseiden toimialojen eli muun muassa teknologiayhtiöiden valuaatioita. Valuaatiolaskelmissa kovemmalla korkotasolla tulevien nykyarvojen diskonttaaminen antaa varsin erilaisia nykyarvoja. Teknologiasektorilta on kotiutettu voittoja ja vapautuvia varoja on sijoitettu arvo-osakkeisiin ja syklisiin, talouskasvusta hyötyviin yhtiöihin. Jopa sijoittajien pitkään karttama eurooppalainen pankkisektori on saanut tuulta purjeisiin ja kääntynyt nousuun.
Tästä sektorirotaatiosta ovat hyötyneet erityisesti Pohjoismaiden ja Saksan osakemarkkinat. Näissä maissa perusteollisuuden osuus on suuri, ja näiden maiden globaalit vientiyhtiöt hyötyvät kohonneista talouskasvuennusteista. Normaaliin talouskasvuun kuuluu myös inflaatio, ja kiihtyvän talouskasvun aikana liian alhainen korkotaso on huono yhdistelmä. Korkotaso Yhdysvalloissa onkin mielestämme normalisoitunut. Inflaatiolla on monenlaisia kasvoja ja tästä korkojen nousupyrähdyksestä ei vielä kannata hermostua. Euroalueella talouden rakenteelliset ongelmat ovat syvemmällä ja talouskasvuodotuksetkin matalammat, joten vanhalla mantereella korkojen nousua odotellessa ei kannata pidätellä hengitystään...