Monien muiden maiden tapaan Suomen hallitus ilmoitti viime viikolla useista toimenpiteistä, joiden tavoitteena on hidastaa koronaviruksen leviämistä. Oheinen kuva, joka perustuu London Imperial Collegen epidemiantorjuntayksikön tutkimustuloksiin, antaa selkeän kuvan eri vastatoimien tehokkuudesta. Suomessa on nyt valittu ”sininen” eli tehokkain yhdistelmä. Muun muassa Valkoisen talon koronantorjuntayksikkö siteerasi samaista tutkimusraporttia ilmoittaessaan hiljattain uusista järeämmistä toimista tartuntojen leviämisen hidastamiseksi.
Vaikka koronan sairastavista noin 85 % saa vain lieviä oireita ja keskimääräinen kuolleisuusprosentti on verrattain matala (prosentit vaihtelevat lähteestä ja laskutavasta riippuen noin 0,1–3 %:n välillä), virus on kuitenkin erittäin vaarallinen iäkkäille tai muuten sairaille, jotka koronan sairastaessaan usein joutuvat hakeutumaan sairaalahoitoon. Uusissa varotoimissa yli 70-vuotiaiden eristäminen onkin yksi keskeisistä torjuntakeinoista.
Sairaalahoidon ongelma liittyy kapasiteettiin. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella asuu lähes 1,7 miljoonaa ihmistä, joista noin 120 000 on yli 75-vuotiaita. Oheisen kuvan sinisen käyrän mukainen ennuste tehohoitopaikkojen tarpeelle epidemian huipulla on noin 50-100 paikkaa/100 000 asukasta – HUS:in luvuilla siis 850–1 700 tehohoitopaikkaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvio on oleellisesti matalampi.
Tehohoitoon joutuva koronapotilas tarvitsee ensisijaisesti hengityskoneen ja happea. HUS on ilmoittanut, että heillä on noin 300 hengityskonetta (18 kpl / 100 000 asukasta), joita tarvitsevat muutkin potilaat.
Nykyisten ennusteiden valossa on erittäin perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman tehokkaat varotoimet koronatartuntojen leviämisen hidastamiseksi. Tästä huolimatta on mahdollista, että sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrää ylittää Suomessakin epidemian huipulla terveydenhoidon kapasiteetin.
Koska maamme on aika varhaisessa vaiheessa tartuntojen suhteen ja voimakkaista vastatoimista on jo päätetty, tilanne on meillä selvästi lohdullisempi kuin esimerkiksi Italiassa, jossa sairaaloissa vallitsee kaaos.
Samalla kun tartuntojen määrää pyritään rajaamaan, epidemian kesto pitenee ja huippu siirtyy ajassa eteenpäin. Yhteiskunta valitsee siis tietoisesti taloudellisesti raskaan tavan rajoittaakseen epidemiaa ja parantaakseen terveydenhoidon mahdollisuuksia selvitä kuormastaan. Tämä on humaani lähestymistapa.
”Sinisen” käyrän perusteella terveydenhoidollisesti pahin vaihe olisi vasta kesällä niissä maissa, jotka aikaisin ja rajulla tavalla pyrkivät rajoittamaan tartuntoja. Toisaalta tiedämme, että monessa Euroopankin maassa, Yhdysvalloista puhumattakaan, koronan alkuleviäminen pääsi tapahtumaan hallitsemattomalla tavalla, jonka seurauksena näissä maissa sairastuneiden määrä on jo kasvanut/tulee kasvamaan rajusti edelleen lähiaikoina.
Imperial Collegen ennusteen perusteella voi myös olettaa vastatoimien pysyvän voimassa kuukausia, ei ainoastaan viikkoja ja aluksi vielä tiukkenevan lisää. Tämän johdosta taloudellisten haittojenkin voisi olettaa jatkuvan ainakin kesään saakka. Suurin epävarmuus liittyykin juuri tähän: saadaanko tartuntojen leviäminen tehokkaasti pysäytettyä jo muutaman kuukauden ”karanteenilla”, vai tuleeko se vaatimaan pidemmän ajan.
Kiinassa voimakkaat vastatoimet käynnistettiin tammikuussa, jonka jälkeen uusien tartuntojen määrä hiljalleen lähti laskemaan ja näyttää nyt pysähtyneen. Kiina onkin aloittanut varotoimien asteittaisen alasajon ja talouden käynnistämisen. Kiinassa varotoimet kuitenkin aloitettiin selvästi varhaisemmassa vaiheessa eikä toimien rajuus ole toistettavissa länsidemokratioissa. Tämän vuoksi olisi virhe olettaa lännen selviävän kriisistä yhtä nopeasti kuin Kiinassa näyttäisi käyneen. Maailma seuraa suurella mielenkiinnolla, lähtevätkö tartunnat Kiinassa nyt uudelleen selvään kasvuun, vai onko viruksen leviäminen todella saatu kuriin. Talouskehityksen kannalta olisi huono uutinen, jos Kiinassa jouduttaisiin ennen kesää aktivoimaan uudestaan rajut vastatoimet.
Länsimaissa yksityisen kulutuksen osuus BKT:sta on noin 60 %. Tämä sisältää muun muassa kaupan, liikenteen ja turismin eli koronasta erityisesti kärsivät alat. Esimerkinomaisesti voidaan laskea että, mikäli haitta kohdistuisi 30 %:iin yksityisestä kulutuksesta ja olisi vaikutukseltaan 30 %, se leikkaisi talouskasvua 60 % x 30 % x -30 % = -5,4 %. Jos lisäksi olettaa haitan jatkuvan 3 kuukautta, vuotuinen talouskasvu laskisi näillä oletuksilla -5,4 % x 3/12= -1,35 %.
Jos kuitenkin olettaa haitan kohdistuvan 50 %:iin kulutuksesta, vaikutuksen olevan -40 % ja keston 9 kuukautta, vastaava luku on -9,0 %! (Vertaa finanssikriisi länsimaissa -3-8 %.) Tarkoitus ei tässä ole arvioida, mikä talouskasvu tulee olemaan, vaan korostaa kuinka suuren epävarmuuden alla arvioita tehdään.
Vielä vaikeampaa on ennustaa, kuinka talouden pysäyttäminen vaikuttaa työttömyyteen, tuotantoon ja investointeihin. Samaan aikaan ennennäkemättömän voimakkaat julkiset toimet sekä yritysten tukemiseksi että työllisyyden säilyttämiseksi kuitenkin vahvistavat talouskasvua.
Ilman voimakkaita elvytystoimenpiteitä ja yritysten rahoituksen tukemista, talouden äkkipysähdys johtaisi konkurssiaaltoon ja mittaviin irtisanomisiin. Nämä puolestaan heikentäisivät tilannetta entisestään ja toimisivat jarruna talouden palautumiselle koronauhan hellitettyä.
Vuonna 2020 ainakin Eurooppa ja USA, mahdollisesti koko maailma, ajautuvat kevään tai kesän aikana syvään taantumaan, jonka kuitenkin toivotaan päättyvän loppuvuodesta epidemian hellittäessä.
Kriisin pahennuttua äkillisesti ja voimakkaasti on vihdoin herännyt laaja ymmärrys sekä tarvittavien vastatoimien voimakkuudesta että talouden tukemisesta julkisin varoin. Tästä ovat esimerkkinä keskuspankkien likviditeettiä voimakkaasti tukevat poikkeustoimet, kuten velkakirjaostot, joiden osalta on lisätty voimakkaasti sekä miljardeja että hyväksyttävien liikkeeseenlaskijoiden määrää. Yhdysvaltain keskuspankin toimet ovat erityisen järeitä ja se on ilmoittanut ostavansa tarvittaessa rajattomasti velkakirjoja sekä yhtiöltä suoraan että myös jälkimarkkinoilta. Tällaiset ”do what ever it takes” -kaltaiset toimenpiteet ovat omiaan rauhoittamaan markkinoita ja kantamaan ne pahimman kuilun yli.
Eräänlaisena takarajana kriisin hellittämiselle voidaan pitää Covid-19 rokotteen tuloa. Vaikka virallinen arvio tämän kestosta on 12–18 kuukautta, uskomme, että kannustimet rokotteen kehittämiseksi ovat niin suuret, että rokote on mahdollista saada jo tämän vuoden lopulla. Meneillään on myös muutama yritys löytää jo olemassa olevista lääkkeistä apua koronaan.
Nyt käynnistetty ennätyksellisen löysä rahapolitiikka yhdessä voimakkaan finanssipoliittisen elvytyksen kanssa luovat aikanaan suotuisan kasvualustan talouden elpymiselle kriisin pahimman vaiheen jäädessä taakse.
Pörssikurssit ovat nyt laskeneet noin 30–40 % huipuistaan, ja laskulle on hyvät syyt.
Tällä hetkellä positiivinen skenaario olettaa, että pahin taloudellinen tuho ajoittuu tämän vuoden puolelle mutta helpottaa sen jälkeen. Yritykset selviävät kriisistä julkisin tuin, työvoima selviää lomautuksilla, ja talouskasvu elpyy kriisin jälkeen ripeästi ja on vuonna 2021 jo selvästi positiivinen.
Toisaalta edellisten taantumien aikaan (teknokupla, finanssikriisi) esim. S&P500-indeksi on laskenut enimmillään noin 50 %. Tällä kertaa esimerkiksi osakkeiden arvostustasot ovat kuitenkin rajusta laskusta huolimatta edelleen merkittävästi korkeammat kuin aikaisempien taantumien jälkeen.
Kokonaisten maiden ja osavaltioiden lähes täydellinen sulkeminen koronan leviämisen hidastamiseksi ilmentää hätää ja epävarmuutta, jonka keskellä yhteiskunta yrittää torjua pandemiaa. Tämä kasvattaa todennäköisten negatiivisten tulemien hajontaa toisin sanoen riskiä, että toteutuva talouskehitys on merkittävästi huonompaa kuin nykyiset ennusteet.
Pandemian yhteiskunnalle ja taloudelle aiheuttama taakka on selvästi vaikeammin arvioitavissa kuin perinteisten taantumien kohdalla. Valtiot ja keskuspankit ovat kuitenkin ilmoittaneet massiivisista elvytystoimista, joiden tavoite on auttaa taloutta selviämään kriisin yli. Osakesijoittajalle syntyy todennäköisesti jo nyt hyviä oston paikkoja, kun laatuyhtiöitä saa poikkeuksellisen edullisesti. Ostot kannattaa kuitenkin hajauttaa useamman viikon aikavälille, koska uutisvirta jatkuu koronaviruksen vuoksi vielä jonkin aikaa synkkänä.