Ajankohtaista

Koronavirus leviää edelleen mutta myös rajoitusten poistamisesta on alettu keskustella

Epidemia laajenee edelleen eri maissa

Kuluneen viikon aikana varmennettujen koronavirustartuntojen määrä on noussut maailmanlaajuisesti 600 000:lla nykyiseen yli 1 400 000:een. Koronaviruksen aiheuttamia kuolemantapauksia on puolestaan tilastoitu tähän mennessä yli 80 000. Epidemia on yhä pääosin pohjoisen pallonpuoliskon ja kehittyneiden maiden ongelma.

Maaliskuun alkupuolella Etelä-Euroopassa käynnistyneet voimakkaat toimenpiteet viruksen leviämisen ehkäisemiseksi ovat alkaneet tuottaa tulosta odotetusti 2–3 viikon viiveellä rajoitusten käyttöönotosta. Italian osalta nähdään ensimmäisiä merkkejä koronakriisin asteittaisesta hellittämisestä, kun päivittäinen uusien kuolonuhrien luku on kääntynyt laskuun. Myös Espanjassa ja Ranskassa tilanne näyttäisi kääntyneen paremmaksi. Pohjoismaissa Ruotsin luvut poikkeavat muista negatiiviseen suuntaan kuolonuhrien määrän noustua jo lähes 600:aan. Vastaava luku on tällä hetkellä Norjassa 59 ja Suomessa 34. Ruotsissa kuolleiden määrä on väkilukuun suhteutettuna siten lähes kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Aika näyttää, mistä ero johtuu ja korjaantuuko se, mutta on houkutteleva ajatus olettaa eron johtuvan ainakin osittain varotoimenpiteiden tasosta, jotka siis Suomessa ovat olleet merkittävästi tiukemmat kuin läntisessä naapurissamme.

Euroopassa viruksen leviäminen näyttäisi tällä hetkellä olevan kiivainta Iso-Britanniassa, jossa myös pääministeri Boris Johnson on sairastunut vakavasti. Trendin oletetaan kuitenkin kääntyvän seuraavan viikon aikana varotoimenpiteiden alkaessa purra.

Globaalin leviämisen keskus näyttäisi puolestaan olevan Yhdysvaltojen itärannikolla, varsinkin New Yorkissa, jossa sairaalakapasiteetin pelätään loppuvan lähiviikkoina. Päivittäisten kuolemantapausten määrä Yhdysvalloissa onkin jo ylittänyt Italian ja Espanjan päiväkohtaiset ennätykset siitä huolimatta, että tartunta-aalto on arviolta noin 2 viikkoa Eurooppaa jäljessä. Seuraavan noin kahden viikon aikana päivittäisten kuolonuhrien määrän pelätäänkin siten kasvavan voimakkaasti, kunnes myöhään aloitettujen rajoitustoimenpiteiden teho alkaa vaikuttaa.

Rajoitusten purkua suunnitellaan asteittain talouden normalisoimiseksi

Vaikka koronaepidemia ei vielä osoitakaan kaikkialla hellittämisen merkkejä, on Etelä-Euroopan maissa, Saksassa, Tanskassa ja jopa Suomessa jo käynnistetty keskusteluja siitä, kuinka nyt voimassa olevia kovia rajoituksia voitaisiin esimerkiksi kesään mennessä alkaa keventää. Luvassa on hankala tasapainoilu yhteiskunnan ja talouden toiminnan normalisoimisen ja toisaalta tartuntojen rajoittamisen välillä.

Jos rajoitukset pidetään voimassa turhan kauan, taloudellisten menetysten summa kasvaa valtavaksi. Jos taas rajoitukset puretaan liian varhain, viruksen leviäminen saattaa kiihtyä uudestaan tavalla, joka edellyttää uusia rankkoja toimenpiteitä.

Epävarmuus siitä, miten ja milloin talous voi alkaa normalisoitua ilman, että viruksen leviäminen kiihtyy uudelleen liikaa, onkin tulevan talouskehityksen ja ennusteiden suurin riski. Jos rajoituksia voidaan purkaa merkittävästi kesään mennessä ilman, että viruksen leviäminen kiihtyy, voisi tämä johtaa pienempään pudotukseen BKT:n kasvussa. Jos taas viruksen hillitseminen edellyttää pakotteiden jatkamista esimerkiksi kesän yli, talouskasvuennusteet tulevat laskemaan selvästi lisää.

Osakemarkkinoilla vaihteeksi myönteisempää kehitystä

Osakemarkkinoilla on eletty viimeisen viikon aikana aiempaa positiivisemmissa tunnelmissa, ja pörssi onkin noussut maaliskuun lopun pohjilta noin 20 % (S&P500-indeksi). Viime päivinä koetun kurssinousun taustalla lienee optimismi koronaviruksen leviämisen hidastumisesta, josta esimerkkejä ovat olleet uusien tautitapausten määrän tilapäinen notkahdus New Yorkissa sekä Italian ja Espanjan tilanteiden parantuminen. Massiiviset finanssi- ja fiskaalipoliittiset elvytysohjelmat tukevat luonnollisesti omalta osaltaan sentimenttiä, ja myös volatiliteetti-indeksi VIX on jatkanut laskuaan.

Pörsseissä katsotaan jo selkeästi talouskuopan yli, sillä tämän hetken makrotalousluvut pahenevat edelleen ja ovat historiallisen heikkoja. Yhdysvalloissa uusia työttömyyskorvaushakemuksia on tullut kahden viikon aikana jo hurjat 10 miljoonaa ja tällaisen shokin vaikutus esimerkiksi yksityiseen kulutukseen on todella raju. Kiinassa, jossa virallisten lukujen valossa pahin on takana, talousmoottori on käynnissä mutta ei toimi vielä läheskään täysteholla johtuen muun muassa läntisten markkinoiden heikkoudesta. Ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi on alkamassa mutta ei ole realistista olettaa, että yritykset pystyisivät kertomaan näkymistään kovinkaan paljon. Kaiken kaikkiaan tulosennusteet ovat sumuiset koko loppuvuodelle. Paljon jää sijoittajan oman harkinnan varaan, ovatko osakkeet halpoja vai kalliita. Molemmille laidoille riittää paljon perusteluita.

Kuten edellä todettiin, useissa maissa mietitään jo milloin ja miten taloutta avataan kriisin jälkeen. Tiukat rajoitustoimet näyttävät purreen viruksen leviämiseen, mutta samalla jälki talouteen on ollut kova. Joillakin toimialoilla palautuminen normaaliin voi kestää vuosia, ja työttömyyspiikin tasoittuminen vie aikaa. Optimistisin skenaario, V-tyyppinen palautuminen, vaatisi kulutuskysynnän nopeaa elpymistä ja se puolestaan edellyttäisi talouksien avaamista pikaisesti. Rajoitusten purkaminen vähitellen vaikuttaa todennäköisemmältä vaihtoehdolta, sillä poliittiset päättäjät joutuvat puntaroimaan tarkasti talouden ja terveyden välillä.

Yrityslainamarkkinoilla suuria liikkeitä

Koronaviruksen aiheuttama korjausliike on ollut poikkeuksellisen suuri yrityslainamarkkinoilla. Koronaviruksen leviämisen riistäydyttyä pandemiaksi maaliskuun alkupuolella kaikkia omaisuusluokkia myytiin lähes paniikinomaisesti. Keskuspankkien ja valtioiden asetuttua tukemaan taloutta kertomalla erilaisista rahoituspaketeista varsinkin osakemarkkina rauhoittui selvästi kuun puolivälin tienoilla. Yrityslainapuolella on sen sijaan syntynyt tilanne, jossa valtiolainojen lisäksi hyvän luottoluokituksen (Investment Grade) yrityslainamarkkinat ovat rauhoittuneet, mutta samaan aikaan heikomman luottoluokituksen (High Yield) yrityslainamarkkinoilla vallitsee edelleen eräänlainen kriisihinnoittelu. Tähän on useampia syitä. Helpoin selitys on varmaan konkurssiriskin merkittävä, mutta koronakriisin kohdalla vaikeasti arvioitava kasvu. Taseeltaan heikompien yhtiöiden ajautuessa maksuvaikeuksiin, velkojien tappioriski kasvaa merkittävästi enemmän kuin vahvataseisten yhtiöiden kohdalla. Yleisesti seuratuissa HY-indekseissä koronan kannalta erityisen alttiiden kuluttajasyklisten toimialojen paino on noin viidennes sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Lisäksi Yhdysvalloissa HY-indeksien riskiä lisää energia- ja öljytoimiala (noin 10 % indeksistä), joka öljyn nykyhinnoilla on vakavassa kannattavuuskriisissä.

Toinen syy voidaan johtaa keskuspankkien ja valtioiden toimenpiteistä. Kaikki keskeiset keskuspankit ovat ilmoittaneet tukevansa yrityslainamarkkinaa suoraan lainoja ostamalla. Tämä tuki kohdistuu kuitenkin toistaiseksi ainoastaan IG-lainoihin. HY-liikkeeseenlaskijat ovat tavallaan tuuliajolla tilanteessa, jossa heihin tiedetään kohdistuvan merkittäviä mutta vaikeasti arvioitavia riskejä. Niiden seurauksena tuottovaatimukset ovat kohonneet merkittävästi, mutta yhtiöt joutuvat toistaiseksi tulemaan toimeen ilman keskuspankkien suoraa tukea. Toki HY-yhtiöillä on samat tuetut koronarahoituskanavat käytössään kuin esimerkiksi pienyhtiöillä. Kolmantena syynä HY-markkinan hintapaineisiin on yleinen yritysten luottoluokitusten lasku. IG-indekseissä on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut erittäin matalan yleisen korkotason johdosta muutos, jossa yritykset ovat velkaantuneet voimakkaasti etupäässä omia osakkeitaan ostaakseen. Tämän seurauksena noin puolet IG-indeksien yhtiöistä edustaa tätä nykyä alinta IG-luottoluokitusta ”BBB”. Markkinat olettavat tämän johdosta, että moni IG-yhtiö alennetaan koronakriisin myötä HY-luokkaan ”BB”, jolloin moni institutionaalinen sijoittaja joutuisi oman sääntelynsä vuoksi myymään nämä lainat lisäten HY-markkinan hintapaineita entisestään. Syyt HY-markkinan edelleen erittäin korkeisiin riskipreemioihin ovat siis moninaiset. Viime kädessä toteutuneet konkurssit ja muut luottovastuutapahtumat kertovat jälkikäteen, mikä olisi ollut HY-markkinoiden oikea korkotaso. Tällä hetkellä markkina hinnoittelee tässä mielessä erittäin huonoa tulemaa, ei kuitenkaan huonompaa kuin finanssikriisin synkimpinä hetkinä vuosina 2008-2009. Kyseisen kriisin aikana amerikkalaisen High Yield -indeksin viisivuotisessa sarjassa meni pahimmillaan 18 % yhtiöistä konkurssiin. Synkimpinä hetkinä markkinoilla hinnoiteltiin moninkertaista luottovastuutapahtumien määrää.