Ajankohtaista

Vastuullisuus korkorahastojen salkunhoidossa

Perusteellisessa sijoitusanalyysissä on perinteisesti arvioitu sijoituskohteeseen vaikuttavia megatrendejä, maineeseen liittyviä riskejä ja lainsäädännön kehitystä. Valmistavassa teollisuudessa tehokas raaka-aineiden ja materiaalien käyttö näkyy kannattavuudessa ja työssään viihtyvät työntekijät ovat tuottavampia – tämä on tiedetty jo pitkään. Voisi sanoa, että sijoittajille ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat ovat olleet keskeisiä asioita jo kauan.

Vastuullisen yritystoiminnan määrittelylle ja sen sääntelylle on kuitenkin ollut tarve. Yksi ensimmäisiä globaaleja virstanpylväitä oli 1987 julkaistu YK:n alainen niin sanottu Brundtlandin komission raportti kestävästä kehityksestä ja vastuullisesta liiketoiminnasta. Toinen tärkeä askel oli vuonna 2006 julkaistu YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Tämä on sijoittajille suunnattu aloite, jossa kannustetaan ottamaan huomioon ESG-tekijät sijoitustoiminnassa. 

Yritysten vastuullisuusraportointi perustui pitkään vapaaehtoisuuteen, ja se toimii tiettyyn pisteeseen asti. EU:ssa vastuullisuuteen liittyvä raportointivelvollisuus on ollut voimassa vuodesta 2017 lähtien, jolloin astui voimaan direktiivi ei-taloudellisen tiedon raportointivelvollisuudesta (Non-Financial Reporting Directive, NFRD). Globaalit standardit, regulaatio ja yritysten raportointivelvollisuus ESG-asioihin liittyen mahdollistavat markkinaehtoisen mekanismin luomisen. Markkinaehtoisten toimijoiden, kuten sijoittajien, analyytikoiden ja salkunhoitajien, rooli arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden ESG-asioiden hoitamisen arvioimisessa kasvaa. Informaation läpinäkyvyys mahdollistaa markkinakurin toteuttamisen, jolloin ESG-standardien priimukset saavat hyödyn esimerkiksi matalampana pääomakustannuksena.

United Bankersissa noudatettavat vastuullisen sijoittamisen periaatteet

Vastuullisuuden toteuttaminen salkunhoidossa tapahtuu useilla tasoilla. United Bankersissa vastuullisen sijoittamisen periaatteet voidaan luokitella kolmeen tasoon:

1. Yleistason sitoumukset

a) YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet

b) kestävyysriskien kunnioittaminen

2. Tavoitteet

a) sijoitusten kielteisten vaikutusten pienentäminen

b) sijoitusten ympäristöön ja yhteiskuntaan vaikuttavien myönteisten seurausten lisääminen

3. Vastuullisen sijoittamisen toimintatavat

a) poissulkeminen

b) kestävyystekijöiden integrointi sijoituspäätöksiin

c) aktiivinen omistajauus ja vaikuttaminen

d) raportointi

Kestävyystekijöiden integrointi sijoituspäätöksiin

Seuraavaksi käsittelen tarkemmin kohtaa 3. b. eli sitä miten kestävyystekijät integroidaan sijoituspäätöksiin.

ESG:n integrointi sijoituspäätöksiin tarkoittaa, että sijoituspäätöstä edeltävässä analyysissä huomioidaan ESG-tekijöiden vaikutukset sijoituskohteen riskipreemioon ja tuotto-odotukseen. Tässä analyysissä tärkeä rooli on ulkopuolisilla tietolähteillä ja ESG-luokittajilla. ESG:n integrointi ei välttämättä tarkoita tiettyjen toimialojen tai yritysten painottamista tai toisaalta välttämistä sijoitussalkussa. Kyse on pikemminkin sijoituskohteena olevan yhtiön ESG-riskien mittaamisesta, analysoimisesta ja hinnoittelemisesta.

Informaatio eri kestävyystekijöistä ja niiden integrointi sijoitusprosessiin voi toteutua useammalla eri tasolla. Informaatiota voi käyttää prosessissa optimaalisen allokaation tunnistamiseksi omaisuusluokan sisällä niin maantieteellisesti kuin sektorikohtaisesti. Ehkä useimmiten informaatiota kestävyystekijöistä käytetään perinteisemmin yksittäisen sijoituskohteen taloudellisten tunnuslukujen osana, esimerkiksi riskipreemion tai pääomakustannuksen komponenttina. ESG-tekijöiden integrointi voi toteutua myös kvalitatiivisesti, jolloin se on osa esimerkiksi yhtiön kilpailukykyanalyysiä.

Analogia luottoriskin arvioimiseen on ilmeinen. Luottoriskin arvioiminen on keskeinen osa korkosijoittajan sijoitusprosessia ja ulkopuolisten luokittajien rooli on ollut merkittävä jo vuosikymmenten ajan. Moody’s, Fitch ja Standard&Poor’s ovat luoneet alalle standardisoidun, luotettavan ja globaalin toimintamallin sekä metodologian. Nyt samanlainen systematiikka tulisi luoda ESG-tekijöiden kvantifiointiin, ja siinä onkin otettu isoja askelia eteenpäin viime vuosien aikana. Paljon on kuitenkin vielä tekemättä.

ESG-luokitukset saattavat vaihdella eri luokittajien välillä, eli sama yhtiö voi saada erilaisen vastuullisuusluokituksen eri luokittelijalta. Tämä johtuu siitä, että ESG-luokituksille ei ole yhtenäistä arviointitapaa, vaan jokainen ESG-luokittelija tekee analyysin oman metodologiansa pohjalta. Syitä tälle voi olla useita:

• Kattavuuserot: yksi luokittaja sisällyttää laskentaan yhtiön tuotannon suorat hiilidioksidipäästöt tai työntekijöiden vaihtuvuuden, kun taas toinen luokittelija ei ota näitä huomioon

• Painotuserot: luokittajat antavat eri painotuksen eri osa-alueille laskiessaan kokonaisarvosanaa ja -pisteitä

• Mittauserot: luokittajat mittaavat samaa ESG-ominaisuutta eri indikaattoreilla. Sosiaalisia vaikutuksia voidaan mitata esimerkiksi työtapaturmien lukumäärällä, kun toinen mittaa tätä sairauspoissaolojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrällä

• Aineistoerot: luokittajat keräävät aineistoa eri lähteistä. Toiset hyödyntävät vain julkisia tietolähteitä, kuten yritysten julkistamia vastuullisuusraportteja, kun taas toiset saattavat lähettää yhtiöille tarkentavia kyselyitä

UB:n korkosijoitusten tiimissä yksi tärkeimmistä työkaluista perustuu Sustainalytics-yhtiön tietokantaan ja sen tekemiin vastuullisuusluokituksiin. Yritykset raportoivat säännöllisesti ESG-tietojaan, joiden perusteella Sustainalytics analysoi ja kvantifioi yrityksen ESG-pisteytyksen.

Markkinakuri toteutuu vain, jos saatavilla on läpinäkyvää informaatiota. Vastuuttomasti toimivilla yhtiöillä on kannustin parantaa suoritustaan vain, jos vastuuttomasti toimimisella on kustannus. Sijoittajilla on merkittävä rooli tämän kustannuksen arvioimisessa ja hinnoittelemisessa.

Lue lisää United Bankersin vastuullisesta sijoittamisesta »