Ajankohtaista

Alkuvuoden kurssikehitys (28.5.2018 saakka) maailman osakemarkkinoilla on ollut kokonaisuutena tarkastellen positiivista, ja miksi ei olisi ollut, sillä matala korkotaso yhdistettynä yritysten tuloskasvuun on osakemarkkinoiden kannalta optimaalinen tilanne. Keskuspankkien edelleen ylläpitämä elvyttävä rahapolitiikka on pitänyt korot matalalla tasolla, joskin esimerkiksi USA:n valtionlainojen korot ovat nousseet kaikkein alhaisimmilta tasoiltaan. Osakesijoittajan salkun tuotto on todennäköisesti jäänyt kuitenkin vaatimattomaksi, mikäli teknologiaosakkeiden paino portfoliossa on ollut pieni.

Salkun hajauttaminen kansainvälisesti oman valuutta-alueen ulkopuolelle tuo salkun tuotonvaihteluun uuden komponentin: valuuttakurssivaihtelun. Japanin pörssistä osakkeita ostetaan jeneillä, Lontoossa punnilla ja niin edelleen. Viimeistään siinä vaiheessa, kun sijoitus realisoidaan ja valuutta vaihdetaan takaisin euroiksi, valuuttakurssivaikutus konkretisoituu. Kuluvan vuoden alussa eurot dollareiksi vaihtanut ja jenkkiosakkeita ostanut sijoittaja on saanut euroilleen vastinetta myös vahvistuneen dollarin myötä. Valuuttakurssien muutoksilla on lisäksi epäsuoria vaikutuksia yhtiöiden kannattavuuteen ja siten osakekurssien kehitykseen. Yleisesti ottaen voi todeta, että yhtiön hintakilpailukyky paranee, kun sen tuotteiden valmistus ja myynti toteutuu eri valuutoissa ja myyntivaluutta vahvistuu suhteessa valmistusmaan valuuttaan. Perinteisesti Saksan pörssin koostumusta on pidetty ”vientivetoisena”, ja siellä on paljon yhtiöitä, jotka vievät tuotteitaan euroalueen ulkopuolelle. Lähtökohtaisesti euron heikkeneminen on eduksi tällaisille yhtiöille. Tyypillistä kuitenkin on, että yhtiöt suojaavat kassavirtansa eri valuutoissa, joten sijoittajan voi olla melko vaikea hyötyä näistä epäsuorista valuuttakurssivaikutuksista.

Muiden valuuttojen vahvistumisesta lisätuottoa eurosijoittajalle

Eurosijoittajan näkökulmasta valuuttakurssimuutokset ovat pääsääntöisesti tuoneet alkuvuonna lisätuottoa vieraiden valuuttojen vahvistumisen ansiosta. MSCI World -indeksi on tarjonnut eurosijoittajalle 4,4 % nousun vuoden alusta lukien, kun USD-määräisenä indeksimuutos on vain 0,2 %. Tässä indeksissä maailman osakemarkkinat ovat edustettuina niiden markkina-arvojen mukaisesti painotettuna ja suurimmat yksittäiset maat ovat Yhdysvallat 59,2 %:n painolla, Japani 9,1 %:n painolla ja Iso-Britannia 6,4 %:n painolla. Yhdysvaltain osakemarkkinoita laajasti kuvaava S&P 500 -indeksi on noussut kuluvan vuoden aikana 4,7 % (euromääräisenä), kun taas Nasdaq on noussut peräti 11,0 %. Toisaalta paikallisessa valuutassa (USD) tuotot jäävät jonkin verran vaatimattomammiksi S&P 500 indeksin tuoton ollessa +1,8 % ja Nasdaqin +7,7 %. Myös Japanin osakemarkkinat ovat olleet eurosijoittajalle tuottoisa kohde alkuvuonna – tosin jenin vahvistumisen ansiosta. Nikkei-indeksi on noussut eurosijoittajan näkökulmasta 4,9 %, mutta paikallisessa valuutassa mitattuna indeksi on laskenut 1,5 %.

Alkuvuoden heikoin alue on ollut Eurooppa, jossa osakemarkkinat ovat keskimäärin olleet laskussa kuluvan vuoden aikana. Stoxx 600 -indeksi, jossa mukana 600 suurinta yhtiötä ympäri Euroopan, on laskenut tähän päivään (28.5.2018) mennessä -0,1 % vuoden alusta. Toisaalta Euroopassakin kehitys on ollut kirjavaa; siinä missä Euroopan suurin osakemarkkina Iso-Britannia on noussut 2,2 %, on neljänneksi suurin osakemarkkina Sveitsi puolestaan laskenut 5,3 %. Toisaalta vahvistunut Sveitsin frangi on hieman kompensoinut huonoa indeksin kehitystä, sillä frangi on vahvistunut suhteessa euroon alkuvuoden aikana 0,9 %. Englannin punta on vahvistunut enemmän, noin 1,4 %, joten Iso-Britannian osakemarkkinoiden osalta eurosijoittajan saama laskennallinen kokonaistuotto muodostuu pääosin valuutan vahvistumisesta. Suomen osakemarkkinat (OMX 25 -indeksi) ovat olleet alkuvuonna yksi Euroopan tuottavimmista 9,7 % kurssikehityksellä.

Kehittyvillä markkinoilla osakkeet ovat keskimäärin hieman nousseet. Esimerkiksi MSCI Emerging Markets EEM -indeksi on noussut 1,2 %. Tämän indeksin painavin komponentti Kiina on laskenut 0,5 % mutta toisaalta seuraavaksi painavimmat Etelä-Korea ja Taiwan ovat nousseet 2,7 % ja 5,5 %.

Teknologia nousussa, telekommunikaatio ja päivittäistavarat laskussa

Maailman osakemarkkinoiden kehitys on ollut myös sektorikohtaisesti eriytynyttä. Siinä missä teknologiasektori on noussut 12,9 %, on heikoin sektori, telekommunikaatio, laskenut 6,6 %. Myös markkina-arvoltaan suurin sektori eli finanssisektori on sekin pakkasella vuoden alusta lukien joskin vain 0,1 %.

Miksi maailman osakemarkkinat ovat nousseet alkuvuoden aikana? Siihen tarjotaan monenlaisia vastauksia, ja itsekin yritin selittää osakekurssien nousua matalalla korkotasolla ja yritysten tuloskasvulla. Jos näin olisi tilanne, miksi sitten Saksan tai Espanjan osakemarkkinat ovat laskeneet alkuvuoden aikana?

Eroja selittävät tekijät maiden ja sektoreiden välillä löytyvät, kun mennään syvemmälle pörssien koostumukseen ja aina yhtiökohtaisiin tekijöihin saakka. Perinteisesti monet kehittyvien markkinoiden kansantalouksista ja pörsseistä liikkuvat raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen tahtiin. Alkuvuonna suuret teknologiayhtiöt Apple, Alphabet, Microsoft, Facebook, Alibaba, Tencent ja Samsung ovat nousseet voimakkaasti ja myötävaikuttaneet siten teknologiaindeksien positiiviseen kehitykseen ja samalla niiden maiden indekseihin, joissa teknologiasektorin paino on suuri.

Esimerkiksi Taiwanissa teknologiasektorin paino indeksissä on 56,7 %, joten ei ole ihme, että maan kurssikehitys, 5,5 %, on ollut alkuvuonna kehittyvien markkinoiden parhaimmistoa. Toisaalta esimerkiksi Sveitsi (teknologian paino indeksissä 0 %) tai Espanja (teknologian paino 4,7 %) eivät ole saaneet vetoapua ”teknorallista”.

Telekommunikaatiosektorin (-6,6 %) jälkeen kehitykseltään toiseksi heikoin sektori alkuvuonna on ollut päivittäistavarasektori (-6,0 %). Esimerkiksi Ranskassa, jossa kurssikehitys on ollut alkuvuonna yksi Euroopan parhaista, näiden kahden heikoimman sektorin paino Pariisin pörssissä on vain 12,3 %. Sveitsi puolestaan on ollut kurssikehitykseltään Euroopan heikoin lenkki, ja syy löytyy indeksin koostumuksesta: pelkästään päivittäistavarayhtiöiden paino Sveitsissä on 21,6 %.

Miksi telekommunikaatio- tai päivittäistavarasektori ovat sitten laskeneet niin reippaasti vuoden alusta lukien? Nämä sektorit pitävät sisällään yhtiöitä, joiden tuotteiden ja palveluiden kysyntä on melko ennustettavaa suhdanteesta riippumatta ja tuloksentekokyky vakaata. Tyypillisesti nämä yhtiöt myös maksavat keskimääräistä korkeampaa osinkoa ja niiden osakkeiden kurssiheilunta (volatiliteetti) ja markkinaherkkyys (beta) on keskimääräistä pienempää. Telekommunikaatioyhtiöt ovat tyypillisesti teleoperaattoreita kuten AT&T, China Telecom tai vaikkapa Telia. Päivittäistavarayhtiöt ovat esimerkiksi kauppaketjuja, valmistavat ruokaa tai juomaa. Markkina-arvoltaan maailman suurimpia päivittäistavarayhtiöitä ovat Wal-Mart, Nestle ja Anheuser-Busch. Ne valmistavat tai jakelevat yksikköhinnoiltaan edullisia tuotteita, joita kuluttajat käyttävät ja ostavat lähes päivittäin ja joiden ostamista ei juuri harkita. Tässä suhteessa tämä sektori eroaa kulutustavarasektorista, jossa yhtiöiden valmistamat tuotteet ovat niin sanottuja kestokulutushyödykkeitä kuten kodinkoneet tai autot. Yksikköhinta on korkea ja ostosta edeltää yleensä harkinta.

Matalan korkotason vallitessa osakemarkkinoille on siirtynyt pääomia, jotka normaalioloissa olisivat olleet sijoitettuna joukkolainoihin. Luonnollisesti ne osakemarkkinoiden sektorit, joiden kurssiheilunta on pienintä ja osinkotuotto vakainta, ovat vetäneet puoleensa tämän tyyppistä pääomaa. Korkotason nousun tai odotettavissa olevan nousun myötä juuri telekommunikaatio- ja päivittäistavarasektorit ovat olleet myyntipaineessa.

Salkun heikko kehitys saattaa olla ikävä yllätys tilanteessa, jossa osakemarkkinat nousevat ja sijoittaja olettaa salkkunsa olevan hajautettu. Sijoittajalla saattaa olla salkussaan monen eri yhtiön osakkeita ja tällöin yhtiökohtainen riski on toki hajautettu. Mikäli sattuu omistamaan hyvin hajautetun Sveitsi-salkun tai salkusta puuttuu teknologiasektori kokonaan, on salkun kehitys alkuvuonna ollut todennäköisesti negatiivinen vaikka osakemarkkinat ovatkin keskimäärin tarjonneen hyvän tuoton. Jonain toisena ajankohtana hyvin hajautettu Suomi-salkku voi olla se yllättävän huonosti kehittynyt portfolio ja monet sijoittajat haluavat tietoisesti sen riskin kantaa. Jos sitä riskiä ei halua, kannattaa olla kiinnostunut salkkunsa maantieteellisen jakauman lisäksi sektorikohtaisesta koostumuksesta.