Kehittyvien markkinoiden taloustilanne on ollut varsin heikko viimeiset vuodet, ja kasvuodotukset ovat selvästi maltillistuneet. Samaan aikaan länsimaiden pörssikurssit ovat nousseet selvästi kevyen rahapolitiikan ja matalien korkojen tukemana. Tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että kehittyvien markkinoiden heikko kehitys juontaa juurensa suurelta osin länsimaiden heikosta talouskehityksestä – emme ole kuluttaneet kehittyvillä markkinoilla tuotettuja tuotteita entiseen malliin. Lisäksi heikkoon talouskehitykseen on vaikuttanut öljyn lähes romahdusmainen pudotus viimeisen kahden vuoden aikana. Erityisesti öljyntuottajamaat, kuten Venäjä, Meksiko ja osittain Brasilia, ovat kärsineet tilanteesta. Lisäksi Kiinan talouskasvun hidastuminen ja viime syksyn aikana koettu renminbinin devalvoituminen ovat omalta osaltaan luoneet epävarmuutta maailmantalouteen. Myös teollisuusmetallien kysyntä on heikentynyt selvästi viime vuosina, mikä on johtanut ylituotantoon ja laskeviin hintoihin raaka-ainetuotannon puolella.
Hyvänä esimerkkinä maailmantalouden heikosta tilasta on Etelä-Korean viennin voimakas supistuminen. Alla olevasta kuvasta voi todeta, että Etelä-Korean vientituotteiden kysynnän hidastuminen on ollut nopeaa ja voimakasta. Etelä-Korean viennin seuraamisesta tekee tärkeää se, että maa tuottaa lähes kaikkea korkean jalostusarvon kulutustavaroista, kuten matkapuhelimista, autoista ja mikropiiritekniikasta, aina perinteisiin investointihyödykkeisiin kuten telakkateollisuuden tuotteisiin asti.
Suurimmat tiedossa olevat negatiiviset tekijät on jo todennäköisesti valtaosin diskontattu osakekursseihin. Markkinatalouden toiminnasta tiedämme myös, että kysynnän ja tarjonnan on tapana tasapainottua ajan myötä. Alla olevasta kuvasta nähdään, että kehittyvien markkinoiden osakemarkkinoita kuvaava indeksi (MSCI Emerging Markets Daily Net TR EUR) on jäänyt selvästi suhteessa kehittyneiden talouksien osakemarkkinoita kuvaavaan indeksiin (MSCI Daily Net TR World Euro). Olisiko tulevan vuoden aikana koittamassa tilanne, jossa kehittyvien maiden osakemarkkinat alkaisivat vihdoin kuroa eroa kiinni?
Mielestämme tähän alkaa olla eväitä, vaikka tilanne ei vielä ole mitenkään yksiselitteisen selvä. Esimerkiksi Kiinan on odotettu devalvoivan valuuttaansa vielä lisää, mikä voisi saada kehittyvien markkinoiden osakkeet laskemaan edelleen. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei Kiina halua viime elokuun tapaan hermostuttaa markkinoita äkillisellä devalvoinnilla, vaan antaisi sen tapahtua hitaasti asteittain. Tämä on todennäköistä myös siitä syystä, että Kiina halunnee todistella valuuttansa vakautta saadakseen siitä pidemmällä aikavälillä yhden suurista niin sanotuista reservivaluutoista.
Markkinatalouteen kuuluu myös se, että markkinat ennakoivat mahdollisia käänteitä yleensä hyvissä ajoin. Toisin sanoen se, että odottaa Etelä-Korean viennin, öljyn ja kuparin hintojen sekä talouslukujen selvästi paranevan, voi johtaa myöhästymiseen tällaisesta trendikäännöksestä. Kenelläkään meistä ei ole kristallipalloa, ja ammattimaisina salkunhoitajina tiedämme, että ostojen ja myyntien täydellinen ajoittaminen on mahdotonta. Riskin ottaminen kuuluu kuitenkin sijoittamiseen, joten kehittyvien markkinoiden osakkeiden ostaminen tässä tilanteessa ei tunnu yhtään hullummalta ajatukselta varsinkin, mikäli se toteutetaan esimerkiksi sijoituspainotuksia vaihtamalla: myydään länsimaiden osakkeita ja ostetaan tilalle kehittyvien markkinoiden osakkeita.
Mikäli kehittyvien maiden osakemarkkinat kiinnostavat sijoituskohteena, on UB:lla tarjota kaksi maailmanlaajuisessakin vertailussa erittäin hyvin menestynyttä kehittyvien markkinoiden rahastoa: UB EM Infra ja UB Aasia REIT Plus. Kyseiset rahastot sijoittavat reaaliomaisuuspohjaisiin osakkeisiin kehittyvillä markkinoilla eli monopolistisiin infrastruktuuriyhtiöihin ja kiinteistöyhtiöihin. Syy, miksi rahastomme ovat menestyneet hyvin verrattuna indeksinomaisiin rahastoihin ja ETF:iin, on, että olemme pyrkineet valitsemaan salkkuihimme yhtiöitä, joiden ansaintalogiikka ja tuloksentekokyky ovat enemmän sidoksissa paikalliseen kysyntään kuin maailmantalouden tilanteeseen. Kurinalainen sijoitusprosessimme on tuottanut hyvää tulosta sekä nousu että laskumarkkinoilla. Vertaamalla eri kehittyvien markkinoiden sijoitustuotteiden tuottoja huomaat eron.
* Rahastoja hallinnoi UB Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen esitteet ovat saatavissa UB Omaisuudenhoito Oy:stä. Rahastosijoittamiseen liittyy aina riski, rahastoon tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea, eikä historiallinen kehitys ole tae tulevasta. Mitään blogin kautta saatavaa informaatiota ei pidä käsittää kehotuksena sijoitustoimenpiteisiin. Tehdessään sijoituspäätöksiä tai toimenpiteitä tulee lukijan perustaa ne omaan tutkimukseensa ja arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä.