UB:lla on kaksi listattuun infrastruktuuriin sijoittavaa rahastoa: UB Infra, joka sijoittaa teollistuneiden maiden infrastruktuuriyhtiöihin sekä UB EM Infra, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden yhtiöihin. Lisäksi UB:n rahastotarjontaan kuuluu UB EM Frontier, joka sijoittaa sekä infrastruktuuriin että kiinteistöihin kehittyvillä ja niin sanotuilla reunamarkkinoilla.
Infrastruktuurirahastot sijoittavat listattuihin yhtiöihin, jotka toimivat sähkön, kaasun ja veden jakelussa tai operoivat lentokenttiä, satamia tai tietulliteitä.
Rahastojen sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa pitkällä aikavälillä kilpailukykyinen tuotto suhteessa yleiseen osakemarkkinatuottoon, mutta alemmalla riskitasolla. Tässä infrastruktuurirahastot ovat historiansa aikana onnistuneet.
Sijoitusmarkkinoiden voimakkaat heilahtelut ovat saaneet monet sijoittajat kiinnostumaan aiempaa enemmän siitä, miten sijoitussalkun riskiä voisi paremmin hallita ilman, että se tapahtuu liikaa tuottojen kustannuksella. Yksi paljon mielenkiintoa herättänyt sijoitusstrategia on on valita sijoitussalkkuun matalan volatiliteetin osakkeita eli sellaisten yhtiöiden osakkeita, joiden hintaheilahtelut ovat maltillisempia. Infrastruktuuriyhtiöiden osakkeet ovat historiallisesti olleet markkinoiden vakaimpien osakkeiden joukossa.
Monet infrastruktuuritoimialat ovat säädeltyjä ja niillä toimivat yhtiöt joko kansallisia tai alueellisia monopoleja. Niiden liiketoiminta tuottaa vakaata kassavirtaa ja ne maksavat merkittävän osan tuloksestaan osinkoina. Esimerkiksi Yhdysvalloissa listattujen infrayhtiöiden pitkän aikavälin tuotosta noin 60 % on muodostunut osingoista.
Säädeltyjen liiketoimintojen yksinkertainen ja läpinäkyvä liiketoimintamalli johtaa siihen, että markkinoiden on helpompi ennakoida infraosakkeiden tuloskehitystä. Tämän seurauksena myös analyytikoiden tulosennusteet kyseisille osakkeille ovat historiallisesti osuneet paremmin kohdalleen. Infrayhtiöiden kasvu on lisäksi yleensä maltillista, joten yhdessä edellä mainittujen tekijöiden kanssa tämä johtaa siihen, että infrayhtiöiden kurssit heilahtelevat vähemmän kuin markkinoilla yleisesti. Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että hän tulee harvemmin ostaneeksi voimakkaasti yliarvostettuja osakkeita, mikä on usein riskinä silloin, kun ostetaan voimakkaasti kasvavien yhtiöiden osakkeita, joiden pitkän aikavälin tuloskehitystä on haasteellista ennustaa.
Kehittyvillä markkinoilla infrastruktuuriyhtiöt ovat myös markkinoiden vakaimpien osakkeiden joukossa, vaikka niiden pitkän aikavälin kasvu on vahvempaa.
Useimmiten infraliiketoimintojen suurin riski on poliittinen, vaikkakin huono yritysjohto voi pilata minkä tahansa liiketoiminnan. Vuosien aikana olemme nähneet useita kertoja eri puolilla maailmaa, että infraliiketoimintojen sääntely muuttuu yllättäen, koska kansalliset hallitukset syystä tai toisesta haluavat niitä muuttaa. Nämä äkilliset muutokset ovat tyypillisesti kuitenkin sellaisia, että ne koskevat yhtä toimialaa yhdessä maassa kerrallaan.
UB:n infrarahastojen salkkujen laaja hajautus on suojannut tuottokehitystä niin poliittisilta kuin muiltakin riskeiltä. Kattava hajautus toteutetaan maantieteellisesti, teollisuudenaloittain ja yhtiöittäin sekä yhtiökohtaisen enimmäispainon kautta. Painorajoitus vaihtelee rahastoittain mutta on esimerkiksi UB Infrassa 2 %.
Infrastruktuuriyhtiöt tarjoavat mielestämme kiinnostavan pitkän aikavälin tuottopotentiaalin. Rahastojemme riski-tuotto-profiili on osoittautunut kiinnostavaksi monille instituutio -ja yksityissijoittajalle.
Nykyinen matalien korkojen ympäristö ja kasvanut epävarmuus markkinoiden kehityksestä ovat tehneet monista sijoittajista aiempaa varovaisempia. Matalamman volatiliteetin osakkeet tarjoavat hyvän vaihtoehdon pysyä osakemarkkinoilla ja olla osallisena osakemarkkinoiden tuotosta pienemmällä riskillä myös epävarmempina aikoina.